Arvio vuoden 2019 valintakokeesta

Seuraavassa on arviomme vuoden 2019 valintakokeesta sekä kommentteja yleisesti valintakokeesta.  

Viestin lopussa on myös arviomme valintakokeen vaikeustasosta ja sen mahdollisista vaikutuksista pisterajoihin.

Tehtäväkohtaiset kommentit

Kysymys 1:

Todella helppo kysymys yhtiömuodoista. 

Kysymys 2: 

Kohtalaisen helppo kysymys. Vakavaraisuusmääräykset saattoivat olla joillekin vaikea termi, mutta näitä asioita on käsitelty kirjoissa. C kohta on joissakin tilanteissa oikein mutta kirjallisuuden (ja historiallisen kehityksen) perusteella osakekurssit ennakoivat reaalitalouden kehitystä yleensä noin puoli vuotta etukäteen. 

Kysymys 3:

Tehtävä on hyvin haasteellinen ottaen huomioon lukion oppimäärän. Bic Mac Yhdysvalloissa maksoi 5,58 $ ja euroalueella 4,05 €. Tästä kurssiksi saadaan 4,05 €/5,58 $ = 0,7258 €/$. Todellinen valuuttakurssi oli 0,8725 €/$. Tällöin Bic Mac -hampurilaisten perusteella laskettu kurssi oli suhteessa todelliseen valuuttakurssiin (0,7258 €/$)/(0,8725 €/$) ≈ 0,832 eli 1 – 0,832 = 0,168 eli 16,8 % pienempi kuin todellinen valuuttakurssi.

Kysymys 4:

Tehtävä on suhteellisen helppo. A. pitää paikkaansa, koska Ruotsin BKT asukasta kohden oli vuonna 2014 406 023 SEK ja vuonna 2017 456 868 SEK eli muutosta 456 868 SEK/406 023 SEK = 1,125 eli 12,5 %. Euroalueella BKT asukasta kohden oli vuonna 2014 30 100 € ja vuonna 2017 32 900 € eli muutosta 32 900 €/30 100 € = 1,093 eli 9,3 %. B. pitää paikkaansa, koska Saudi Arabian ja Sveitsin asukasta kohden lasketut bruttokansantuotteet ovat supistuneet siinä missä muualla ne ovat kasvaneet. C. ei pidä paikkaansa, koska Turkin BKT asukasta kohden on muuttunut 26 541 TRY à 38 473 TRY eli 1,44 eli 44 %, joka on euroaluetta 9,3 % suurempi. D. pitää paikkaansa, koska Argentiinassa muutos on ollut 106 536 ARS à 238 437 ARS eli 2,238 eli 123,8 %, joka on verrokkimaista suurin.

Kysymys 5:

A: Oikein, jälkiteollisessa yhteiskunnassa ihmiset työskentelevät pääosin muilla aloilla kuin teollisuusaloilla

B: Väärin, koska totuus on toisin päin – valtiot korvaantuvat globalisaation myötä maailmantaloudessa suuryrityksillä

C: Väärin, koska liberaalissa hyvinvointivaltiossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet hankkia hyvinvointipalveluita rahalla tai esim. vakuutuksien kautta

D: Väärin, koska keskeisimpänä toimijana uuskolonialismissa eivät ole länsimaat, vaan kansainväliset suuryritykset

Yhteenveto: helppo tehtävä, jossa oikea vaihtoehto löytyy helposti ja kolme selkeästi väärää vaihtoehtoa (sisältävät väärän käsitteen) erottuvat myös

Kysymys 6:

A: Ei pidä paikkaansa, koska väestönkasvu oli nopeinta Yhdysvalloissa (esim. Historia ajassa s. 151)

B: Totta, kuolleisuus laski ympäri maailmaa 1800-luvulta lähtien (esim. rokotukset & hygieniaohjelmat), mikä oli keskeinen vaikuttaja 1900-luvun väestökasvussa

C: Totta esim. Forum s. 154

D: Totta, vaikka tämä on haastavin vaihtoehto kysymyksen asettelun takia. Tässä voisi luulla, että väitetään väestönkasvun tapahtuvan kaupungeissa, mikä olisi väärin sillä suurin osa köyhien maiden väestönkasvusta tapahtuu maaseudulla. Kuitenkin, koska vaihtoehdon muotoilu on ”väestönkasvu on keskittynyt kaupunkeihin”, sillä voidaan viitata maaseutuväestön valumiseen kohti kaupunkeja. Lisäksi tulee muistaa, että nykyään yli 50% ihmisistä asuu kaupungeissa

Yhteenveto: haastavampi tehtävä kuin numero 5. 1800-luvun väestönkasvussa korostetaan Euroopan ja Amerikkojen väestönkasvua, joten piti muistaa, että missä kasvu oli kaikkein voimakkainta. Lisäksi vaihtoehto D:n muotoilu on kinkkinen

Kysymys 7:

Tehtävä on helppo. Kuviosta näkee suoraan, että deflaatio ei ole ylittänyt viittä prosenttia.

Kysymys 8: 

Joillekin hakijoille hieman haastavampi tehtävä verotuksesta. A ja B väittämät varsin selkeästi väärin. Ongelmia tuotti väittämä C. Kiinteistöveroa peritään monista rakennuksista ja maa-alueista mutta osa jää kuitenkin kiinteistöveron ulkopuolelle (esim. lato pellolla).

Kysymys 9:

Tehtävä on helppo. Reaalinen kasvu tarkoittaa talouden kasvua, jossa hintojen nousun vaikutus on poistettu tuotannon arvon muutoksesta. A-kohta: Niukkuudella tarkoitetaan niin tuotantoresurssien niukkuutta kuin myös kuluttajan käytössä olevien tulojen niukkuutta. B-kohdalla viitataan suunnitelmatalouteen. C-kohta: Työn tuottavuus on tuotannon määrä suhteessa työpanokseen.

Kysymys 10: 

Helppo kysymys Suomen taloudesta. A, B ja D ovat selvästi väärin. Vaihtoehdossa C saattoi olla jonkin verran ongelmia suhteellisen edun ja absoluuttisen edun kanssa, mutta väittämä C kuitenkin selkeästi oikein.

Kysymys 11:

Sinänsä perustehtävä binomijakaumasta, mutta oveluutena prosenttilaskennallinen asia: Jos laskee kaksi kertaa 10 % ja laskee kaksi kertaa 10 %, niin ollaan tappiolla.

Kysymys 12: 

Kaksi vaihtoehtoa ( a ja d ) pystyi karsimaan pois, mutta b oli ”petollisen” hyvän tuntuinen. Normitettu muuttuja noudattaa normaalijakaumaa vain, jos alkuperäinen muuttuja noudattaa normaalijakaumaa, ja sitähän ei tässä sanottu. Selkeästi ylittää lukiokurssin. Minkä tahansa arvon voi siis normittaa, vaikka muuttuja ei noudattaisikaan normaalijakaumaa.

Kysymys 13: 

Vaativa ja luovuutta edellyttänyt diagrammin tulkinta, ei esiinny lukiossa.

Kysymys 14: 

Jos osasi edellisen, niin tämä meni samaan tapaan. Monelta jäi luultavasti molemmat laskematta.

Kysymys 15: 

Helppo tehtävä. Arvonlisävero ei poikkea kaupungin ja maaseudun välillä. 

Kysymys 16:

Tarkkuutta edellyttävä tehtävä, jossa piti oivaltaa myös, mitä tarkoittaa ”pitää nollan” ja ennen kaikkea, mitä tarkoittaa sen vastatapahtuma eli ”ei pidä nollaa”. Tällöinhän voi tulla yksi, kaksi tai kolme maalia. Periaatteessa on laskettavissa MAB5-kurssin tiedoilla, mutta vaikeudeltaan MAA10-tasoa, sielläkin vaikeammasta päästä.

Kysymys 17: Erittäin vaativa kaavan käsittely, luultavasti vain harva osasi. Varianssin kaavan toista muotoa on vaikea osata ulkoa, ja toisaalta kaavan johtaminen itse on pitkän matematiikankin hyvälle hallitsijalle haastava tehtävä. Huomaa OTOKSESTA kyse, eli nimittäjässä tulee olla n-1.

Kysymys 18:

A: Ei pidä paikkaansa, sillä merkantilismissa nimenomaan korostetaan valtion puuttumista ja kontrollia kaupankäyntiin erilaisin keinoin, jotka tehostavat taloutta 

B: Oikein, sisältyy käsitteen määritelmään

C: Oikein, esim. Historia ajassa s. 171

D: Oikein. Tätä ei tosin käsitellä kovinkaan selkeästi oppikirjoissa

Yhteenveto: helppo kysymys, sillä A-vaihtoehto on selkeästi väärin. Haasteita on voinut syntyä ainoastaan, jos Japanin historia ei ole edes pintapuolisesti tuttu

Kysymys 19: 

Keskitasoinen tehtävä verotuksesta. Ongelmia saattoi tuottaa vaihtoehto B, koska se on kuntien tulonlähde. Kuitenkin vain noin 4 % (v. 2017) kuntien tuloista tuli yhteisöverosta. Suomen yhteisvero-% on suhteellisen kilpailukykyinen eli ei voida väittää, että se olisi korkea. Vaihtoehdossa C vaadittiin tarkkaavaisuutta varainsiirtoveron ja varallisuusveron kanssa. 

Kysymys 20:

Haastava tehtävä. Oli tärkeää huomata, että kuviossa käytettiin työttömyysastetta ja kysymyksessä työllisyysastetta. Moni vastasi tehtävään tämän vuoksi väärin.

Kysymys 21:

Selkeä tehtävä, vastauksen sai suoraan yhtälöstä.

Kysymys 22:

Pelottavan näköiset kaavat, mutta jos ei pelästynyt niitä, niin ihan mukava tehtävä.

Kysymys 23:

Melko helppo tehtävä markkinamuodoista. A, B ja D ovat selkeitä markkinoita, joissa on monopolistinen kilpailu. Ainakin B ja D vaihtoehtoa käsiteltiin myös tunneilla esimerkkeinä. Vaihtoehto C oli myös esimerkki tunneilla oikeudellisesta monopolista, jossa valtio on rajoittanut kilpailua lainsäädännöllä.

Kysymys 24:

Tehtävä on hiukan monitulkintainen. Periaatteessa vaihtotaseen ollessa alijäämäinen Suomeen virtaa nettomääräisesti pääomaa eli rahoitustase on ns. ylijäämäinen. Kuitenkin tehtävässä haetaan kokonaisuutta eli sitä, että jos tuonti on vaikka 11,8 mrd. € ja vienti 11 mrd. €, niin maasta virtaa rahaa eli pääomaa ulkomaille enemmän kuin maahan virtaa pääomaa. Eli on otettu lainarahaa, joka virtaa nettomääräisesti ulos maasta sitä kautta, että tuonti ylittää viennin eli vaihtotase on alijäämäinen. Näin ollen a-kohta on oikein toisin kuin c-kohta. B-kohta ei pidä paikkaansa, koska vaihtotaseen ollessa alijäämäinen kansantalous velkaantuu, mutta valtio välttämättä ei. Myös yksityisen sektorin eli kotitalouksien ja yritysten velkaantuminen on saattanut vetää vaihtotaseen alijäämäiseksi. D-kohta ei pidä paikkaansa, koska vaihtotase ei koostu pelkästään kauppataseesta. Näin ollen kauppatase on voinut olla positiivinen.

Kysymys 25: 

Tehtävä on helppo, koska deflaatio kasvattaa rahan ostovoimaa ja lisäksi talletukselle saadaan vielä korkoa.

Kysymys 26:

Tehtävä on helppo, koska c-kohta on perus huoltotaseen määritelmä, joka on yleisesti esillä lukion taloustiedon kirjoissa. A-kohta on selkeästi väärin, koska julkiset palvelut lasketaan kustannusperusteisesti bruttokansantuotteeseen. B-kohta on hiukan monitulkintainen, mutta siinä haetaan sitä, että lasketaan pelkästään lopputuotteet eikä sekä lopputuotteita että välituotteita. Bruttokansantuote lasketaan joko lopputuotteiden kautta tai sitten katsomalla eri tuotantovaiheiden arvonlisäyksiä ja summaamalla nämä yhteen. D-kohta ei selvästi pidä paikkaansa, koska kotityötä ei lasketa bruttokansantuotteeseen ja toisaalta kehitysmaissa kotona tehdyn työn arvo on useasti kehittyneitä maita suurempi.

Kysymys 27: 

Helppo tehtävä inflaatiosta ja työttömyydestä. Vaihtoehdossa A on kyse suhdannetyöttömyydestä. Stagflaatiossa yhdistyvät inflaatio ja työttömyys. Vaihtoehdossa C on kyse kysyntäinflaatiosta.

Kysymys 28:

Helppo tehtävä lyhyestä aineistosta. Ainoastaan D vaihtoehdossa saattoi joillakin olla pieniä ongelmia.

Kysymys 29: 

Vaikea tehtävä. Monilla saattoi tuottaa ongelmia vaihtoehto B, jossa vaadittiin erityistä tarkkaavaisuutta. Joukkovelkakirjalla on vain yksi liikkeeseenlaskija eli lainanottaja mutta se jaetaan useille sijoittajille joukkovelkakirjoiksi, joilla käydään kauppaa markkinoilla. Vaihtoehto C vaati ymmärrystä osakeyhtiön osingon maksamisesta (osingonjakopolitiikasta) ja sen vaikutusta investointeihin. Osakeyhtiöllä on käytännössä kaksi vaihtoehtoa voittovarojen käyttämiseen, joko voiton jakaminen (osingon maksu) tai investoidaan varat liiketoimintaan. Oppitunneilla käytimme esimerkkinä amazon.com yritystä, joka ei maksa osinkoja vaan investoi kaikki voittovarat liiketoiminnan kasvattamiseen.

Kysymys 30:

A: Väärin, kreikkalaisten polisten talous perustui ennen kaikkea maataloudelle

B: Väärin, tiet rakennettiin ennen kaikkea legioonalaisten toimesta ja legioonalaisten tarpeisiin 

C: Oikein, rahatalous syntyi helpottamaan kasvanutta ja monimuotoistunutta kaupankäyntiä

D: Väärin, sillä tekninen kehitys oli hidasta maataloudessa, koska orjatyövoimaa oli runsaasti saatavilla. Muuten tekninen kehitys oli toki Rooman valtakunnassa suhteellisen ripeää

Yhteenveto: helppo tehtävä, sillä oikea vastaus on myös määritelmä rahatalouden synnylle. Lisäksi väärät vastaukset ovat selkeästi vääriä

 Kysymys 31: 

Taas tarkkuutta vaativa tehtävä, jossa piti huomata, että oikeassa vaihtoehdossa verrattiin loppuarvoon.

Kysymys 32:

A: Väärin, sillä feodalismi syntyi rahatalouden puuttumisen takia ja aatelisto kehittyi lääninherrojen maaomistusten muuttuessa perinnöllisiksi. Lisäksi feodalismi oli Suomessa suhteellisen heikkoa

B: Väärin, Hansaliitto oli Itämerellä sydän- ja myöhäiskeskiajalla toiminut taloudellinen ja poliittinen organisaatio, jonka alkulähteenä olivat saksalaiseen kulttuuripiiriin kuuluneet kaupungit

C: Oikein, Afrikka vastasi orjien toimittamisesta kolmiokauppaan. Sana siirtomaat voi tässä hämätä hieman, sillä Afrikasta oli alistettu kolmiokaupan aikoihin vasta pieni osa

D: Väärin, sillä rutto heikensi talonpoikien asemaa Itä-Euroopassa, mutta pääosin taas paransi sitä Länsi- ja Keski-Euroopassa

Yhteenveto: helppo tehtävä, vaikka C-vaihtoehdossa puhutaan siirtomaista, minkä voisi tulkita olevan väärin. Kuitenkin varsinkin A- ja B-vaihtoehto ovat selkeästi väärin ja D-vaihtoehdon vääryys perustuu siihen, ettei siinä eritellä talonpoikien asemaa Euroopan eri osissa

Kysymys 32:

A: Väärin, sillä WTO on perustettu vasta vuonna 1995

B: Väärin, sillä päinvastoin kehitysmaiden tuotteet ovat kokeneet koviakin haasteita pyrkiessään kansainvälisille markkinoille länsimaiden suojellessa omaa tuotantoaan

C: Oikein, sillä kasvu tapahtui pitkälti nykyisissä länsimaissa

D: Väärin, sillä Marshall-apu oli tarjolla vasta toisen maailmansodan jälkeen

Yhteenveto: haastava tehtävä, sillä useat vaihtoehdot kinkkisiä ja ne vaativat syvempää historian tuntemusta, minkä takia niitä oli vaikea poissulkea. A-vaihtoehto oli hankala, sillä WTO:ta ei käsitellä lukion historian kirjoissa juurikaan. Muualta piti olla tietoa, että WTO ei ollut olemassa 1800-luvulla. D-vaihtoehdossa tuli lisäksi osata ajoittaa Marshall-apu toisen maailmansodan seurauksiin.

Oikea vaihtoehto C on lisäksi sekä oikein että väärin, sillä 1800- ja 1900-lukujen molemmin puolin teollistuneet valtiot tuottivat myös raaka-aineita, kuten kivihiiltä, rautamalmia ja öljyä (Iso-Britannia, Saksa, Yhdysvallat, Venäjä/Neuvostoliitto).

Kysymys 34:

A: Pitää paikkansa

B: Ei pidä paikkaansa, sillä maapallon lämpenemistä ei voida enää pysäyttää, ainoastaan hidastaa

C: Pitää paikkansa. Sopimuksessa ilmaston lämpeneminen on rajattu 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna

D: Pitää paikkansa, vaikka vaatimus ei koske Kiinaan

Yhteenveto: kokeen hankalin historian kysymys, jossa piti tuntea Pariisin ilmastosopimus erityisen hyvin.

Kysymys 35:

Kun oivalsi keskittyä vain naisten valintaan, niin lähes perustehtävä myös MAB5-kurssilla. Tämän pystyi tekemään sekä lukumäärien että laskusääntöjen avulla.

Kysymys 36:

Summakäyrä käsitteen merkitystä testaava tehtävä. D yksiselitteisesti väärin, tyttöjen kertymä yli 15 tuntia pelaavissa on suurempi kuin poikien.

Kysymys 37: 

Helppo tehtävä aineistosta. 

Kysymys 38:

Haastavampi tehtävä aineistosta. Tehtävään vastaaminen vaati tarkkuuttaa kysymyksen lukemisessa, koska siinä nimenomaan kysyttiin markkinoinnin ammattilaisten mielipidettä ei videon katsojien yksittäisiä kommentteja. 

Kysymys 39:

Hieman helpompi tehtävä aineistosta, koska A, C ja D vaihtoehdot ovat melko helppo sulkea pois. Giletteen tuotemerkkinä liittyy runsaasti mielenkiintoa.

Kysymys 40: 

A: Väärin, ei liity kestävään kehitykseen

B: Väärin, ei liity kestävään kehitykseen

C: Väärin, ei liity kestävään kehitykseen

D: Oikein, kestävässä kehityksessä on sosiaalinen ulottuvuus

Yhteenveto: vaikea tehtävä. Kestävää kehitystä ei käsitellä kirjoissa hirveästi, mutta siihen olisi toki pitänyt perehtyä jo pelkästään viime vuoden pääsykokeen takia (käsitettä kysyttiin tuolloin myös).

 

Historian osuuden yleiset kommentit

Yhteenveto: tulkinnasta riippuen kokeesta löytyy seitsemän tai kahdeksan historia-aiheista kysymystä, mikä on kaksi tai kolme vähemmän kuin vuonna 2018. 

Kysymyksistä numerot 5, 18, 30 & 32 ovat helppoja, joihin oikea vastaus löytyy ilman suurempia ongelmia. Lisäksi näissä tehtävissä väärät vastaukset on myös helppo poissulkea. 

Kysymyksistä haastavia ovat numerot 6 & 33, joissa vaaditaan yksityiskohtaisempaa historian tuntemusta.

Kysymyksistä selkeästi viime vuotta vaikeampia ovat tehtävät 34 ja 40. Ensimmäinen vaatii Pariisin ilmastosopimuksen moniulotteista tuntemista ja toinen taas kestävän kehityksen -käsitteen hallitsemista. 

Historiakokonaisuus muuttui vuoden 2018 valintakokeesta selkeästi, jossa historiasta oli tarjolla 9-10 helpohkoa pistettä. Tänä vuonna kysymyksiä oli tarjolla vähemmän ja tehtävien vaikeustaso nousi viime vuodesta varsinkin numeroiden 34 ja 40 kohdalla.

 

Yleisiä kommentteja matematiikan osuudesta 

Todennäköisyyden tehtävät selkeitä, tosin ylittävät MAB5 vaikeustason eli ovat ennemminkin MAA10 tehtäviä. Todennäköisyyden tehtävien taso samaa kuin viime vuonna.

Tilastojen tehtävät tänä vuonna erottelevia, tehtävä 17 varianssin lasku erityisen haastava, varsinkin lyhyen matematiikan lukijoille, jotka eivät ole tottuneet pyörittelemään matemaattisia kaavoja. Tehtävä 21. Jos on tottunut käsittelemään matemaattisia kaavoja, tehtävä helpohko, mutta valtaosaa pelottaa aluksi tuntemattoman näköisen kaavan käyttö. Viime vuoteen verrattuna matematiikan osuus haastavampi, joten matikan osan pisteet ehkä laskevat jonkin verran.

 

Yleisiä kommentteja taloustiedon osuudesta

Useimmat taloustiedon tehtävät olivat haastavampia kuin vuoden 2018 valintakokeessa. Nyt mukana oli myös kirjojen loppupuolen asioita (Kansainvälinen talous ja Suomi). Vuoden 2019 valintakokeen tehtävät ylittävät joissakin tehtävissä selkeästi lukion kurssikirjojen tason. Mukana oli kuitenkin useita helppoja perustehtäviä. 

 

Yleisiä kommentteja valintakokeesta

Valintakoe oli erilainen ja huomattavasti vaikeampi kuin vuoden 2018 valintakoe. Valintakokeessa menestyminen edellytti hyvää ja laaja-alaista valmistautumista sekä tiedon soveltamista. Valintakokeessa moniin tehtäviin olisi kannattanut jättää vastaamatta, koska miinus pisteet laskevat monen suoritusta. Mikäli hakijan osaaminen oli lukiossa vaaditulla vaatimustasolla, niin valintakokeessa ei ollut juurikaan mahdollisuuksia menestyä. Lukion tiedoilla ja lukion opetuksella valintakokeessa ei siis menestynyt. Useita kokeessa kysyttyjä asioita käsittelimme Ekonomivalmennuksen valmennuskurssilla ja osa vastausvaihtoehdoista oli lähes suoraan harjoitustehtävistämme. Oli mukava huomata, että hyvin monia valintakokeessa kysyttyjä asioita oli painotettu oppitunneilla. Valmennuskurssille osallistumisesta on varmasti ollut monille hyötyä valintakokeessa. Teemme muutoksia valmennuskurssin sisältöön ja kurssimateriaaliin tämän vuoden kokeen perusteella. 

Seuraavat asiat tekivät mielestämme valintakokeesta erittäin vaikean.

1. Kaikkien aineiden tehtävät olivat haastavampia kuin edellisenä vuonna.

2. Monet kokivat Historian kysymykset viime vuonna helpoimmiksi. Tänä vuonna historian kysymyksiä oli vähemmän kuin viime vuonna.

2. Valintakoe oli todella pitkä ja monilla varmasti loppui aika kesken.

3. Aineistotehtävät olivat huomattavasti vaikeampia kuin viime vuonna. 

4. Monissa tehtävissä oli ”ansoja ja tietynlaista kieroutta”

5. Useat hakijat ovat vastanneet moniin tehtäviin väärin, jonka vuoksi miinuspisteet laskevat pisteitä.

Kurssiemme perusteella tiedämme, että tänä vuonna hakijoiden osaamisentaso on korkeampi kuin viime vuonna.

Nopean tarkastelun perusteella mielestämme valintakokeen tehtävissä ei ole virheitä eikä niistä ole aihetta valittaa. Joissakin tehtävissä on varmasti jonkin verran tulkinnanvaraisuutta mutta vastausohje huomioiden (oikea tai lähinnä oikea) tehtävien oikeat vastaukset ovat kohtuullisen selviä. Ainostaan tehtävä 24 on hieman monitulkintainen ja mielestämme huono tehtävä.

Mielestämme valintakoe oli huomattavasti vaikeampi kuin vuoden 2018 valintakoe. Tämän perusteella arvioimme, että pisterajat tulevat laskemaan selvästi noin 2-4 pistettä.

 

Aalto-yliopiston pisteraja voisi olla noin 27 pistettä.

Tampereen ja Turun noin 25 pistettä.

Muihin kauppakorkeakouluihin (suomenkieliset) noin 20-24 pistettä. 

Joihinkin kauppakorkeakouluihin saattaa päästä hieman alle 20 pisteen suorituksella.

 

Haluamme korostaa, että kyseessä on arvio ja siihen liittyy hyvin monia epävarmuustekijöitä. Arvioimamme rajat voivat poiketa merkittävästi todellisista pisterajoista.   

  

Ystävällisin terveisin

 

Jukka Köngäs

Kurssipäällikkö

Ekonomivalmennus