Tee ilmainen harjoituskoe

4 kysymystä: Taloustieto (YH2)

Taloustieto (YH2)

1. Pörssisäätiön Sijoittajan korko-opas (2020, s. 30) esittää seuraavaa luottoriskin mittaamisesta (alkuperäiseen tekstiin tehdyt muokkaukset ja selvennykset on merkitty hakasuluilla): Luottoriskin arvioimiseksi on kehitetty luottoluokitus eli kansanomaisemmin sanottuna ns. reittaus. […]. Jos liikkeeseenlaskija tarjoaa lainaansa kansainvälisille markkinoille, on luottoluokitus käytännössä välttämättömyys. Tunnettuja kansainvälisiä luokitusten antajia ovat Moody’s, Standard & Poor’s ja Fitch, jotka luokittelevat niin yrityksiä, valtioita kuin yksittäisiä arvopapereitakin. […]. Luottokelpoisuuden mittarina toimii luottoluokka, jota kaikki yritykse[t] merkitsevät tietyillä kirjainyhdistelmillä. Paras pitkäaikaisen luoton luokka on Moody’silla Aaa, Standard & Poor’sin ja Fitchin luokitus on AAA. Luokituksen toista päätä edustavat luokat C ja D, joista jälkimmäinen on jo konkurssiin menneen yrityksen luottoluokitus. Luottokelpoisuudeltaan ensiluokkaisista yrityksistä käytetään myös englanninkielistä sanontaa ”investment grade”. Niiden luottoluokitus on vähintään Baa3 (Moody’s) tai BBB- (S&P ja Fitch). Sitä huonomman luottoluokan omaavia lainoja kutsutaan korkeatuottoisiksi joukkolainoiksi (engl. high yield -bond) tai kansanomaisesti roskalainoiksi (engl. junk bond). Ne eivät kuitenkaan ole mitenkään tavattoman harvinaisia tunnetuillakaan yrityksillä, vaikka niihin korkeampi luottoriski kohdistuukin. […]. Yksityissijoittajalle luottoluokitusten ymmärtäminen on tärkeää sijoitettaessa suoraan joukkolainoihin [obligaatioihin] tai esimerkiksi yrityslainarahastoihin, jotka ilmoittavat usein mikä on alin luottoluokka, johon kuuluvia joukkolainoja he hyväksyvät sijoituskohteeksi. Markkinoilla on lisäksi useita high yield -yrityskorkorahastoja [yrityslainarahastoja], jotka tietoisesti sijoittavat roskalainoihin. […]. Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa?






2. Työn tuottavuus kasvaa jos I. kiinteän pääoman määrä tehtyä työtuntia kohden kasvaa. II. inhimillisen pääoman määrä tehtyä työtuntia kohden kasvaa. III. palkkataso laskee. IV. teknologia kehittyy. Mitkä yllä olevista väittämistä ovat oikein?






3. Talouskasvuun vaikuttavat useat tekijät. Mikä seuraavista ei edistä talouskasvua?






4. BKT asukasta kohden (paikallisessa valuutassa) on esitetty liitteessä 1 olevassa taulukossa. Mikä seuraavista väittämistä ei pidä paikkaansa?






 

« Takaisin pääsivulle