Kysely 15 kysymyksen koe Taloustieto (YH2) 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista pitää paikkansa? Kansainvälinen verokilpailu luo paineita laskea erityisesti tuloverotusta. Suuri osa valtionverotuksen tuotosta kerätään arvonlisäverona. Veroaste on ollut Suomessa viime vuosina noin 45 %. Tämä tarkoittaa, että suomalaiset palkansaajat maksavat tuloistaan veroa keskimäärin tuon verran. Verotus on usein käytetty keino tasapainottaa valtion budjettia, koska kuluttajien ja yritysten käyttäytymistä veronkorotusten suhteen on helppo ennakoida. Ohita kysymys 2. Mikä seuraavista on lainanantamista ulkomaille: Se, kun ruotsalainen yritys ostaa suomalaisen yrityksen. Se, kun saksalainen sijoittaja ostaa suomalaisen yrityksen liikkeelle laskeman yritystodistuksen. Se, kun suomalainen sähköasentaja ostaa osakkeita ulkomailta. Se, kun tuonti ylittää viennin. Ohita kysymys 3. Alla on maksutasetta koskevia väittämiä. A. Suomalainen yritys ostaa ulkomaalaisen yrityksen. B. Saksalainen sijoittaja saa osinkoja Suomesta. C. Virolainen rakennusmies saa palkkaa Suomesta. Kuinka moni yllä olevista taloustoimista näkyy Suomen vaihtotaseessa. 3 1 2 Ohita kysymys 4. Mikä seuraavista vaihtoehdoista pitää paikkansa? Marginaalivero on se osa verosta, jonka palkansaaja joutuu maksamaan lisätuloistaan. Progressiivisessa verotuksessa jokainen maksaa tuloistaan veroa saman prosentin mukaan. Yhteisövero, kirkollisvero ja arvonlisävero ovat välittömiä veroja. Verotuksella on monia tehtäviä. Yksi niistä on kasvattaa ihmisten välisiä tuloeroja. Ohita kysymys 5. Tarkastellaan kansantaloutta, jossa toimii kolme yritystä. Yritys A valmistaa välituotteita yritykselle B ja yritys B puolestaan välituotteita yritykselle C. Yrityksen A tuotannon arvo on 100 €, yrityksen B 150 € ja yrityksen C 250 €. Mikä on kansantalouden bruttokansantuote: 400 € 250 € Joku muu arvo 500 € Ohita kysymys Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa (HI1) 6. Vuoroviljely tarkoittaa sitä, että Kylän maanviljelijät viljelivät eri kasveja vuorotellen jotta kaikkia kasveja olisi saatu kyläyhteisön käyttöön. Pelloilla oli vuorovuosin viljakasveja, vuoroin niillä laidunnettiin vain karjaa. Kylän maanviljelijät tekivät töitä kylän yhteisellä pellolla vuorovuosin. Pelloilla kasvatettiin eri kasveja vuorovuosin ja välillä pelto lepäsi eli oli kesannolla. Ohita kysymys 7. Jälkiteollinen yhteiskunta tarkoittaa sitä, että Teollisuudesta palataan yhä enemmän käsityöhön ja alkutuotantoon. Teollistumisen aikaa seurannutta taantumavaihetta, joka johtui maailmansodista. Yhteiskuntaa, jossa taloudellisen toiminnan perustana ovat palvelut ja tietotekniikan hyödyntäminen. Yhteiskuntaa, jossa yli puolet työtätekevästä väestöstä saa elantonsa teollisuudesta. Ohita kysymys 8. USA:n presidentti Calvin Coolidge puhui kongressille 4.12.1928 seuraavasti: ”Yhtäkään Yhdysvaltain kongressia eivät ole tervehtineet miellyttävämmät tulevaisuudennäkymät sen arvioidessa liittovaltion tilaa kuin ne, jotka nyt ovat edessämme… Varakkuus, jonka yritteliäisyytemme ja ahkeruutemme ovat luoneet ja jonka taloutemme on säästänyt, on jakautunut mahdollisimman tasaisesti kansamme keskuuteen ja virrannut hallitusti maasta palvellakseen maailman hyvinvointia ja liike-elämää. Enää ei toimeentulosta puhuttaessa vaadita välttämättömyyksiä vaan ylellisyyttä. Kasvava kotimainen kysyntä ja laajeneva ulkomaankauppa kuluttavat lisääntyvän tuotannon. Maa voi tarkastella tätä hetkeä tyytyväisenä ja odottaa tulevaisuutta optimistisena.” (Hobsbawn 1999, s. 115) Presidentti Coolidge puhui näin, koska: USA:n talous kasvoi ja oli ulkomaankauppa oli tuottoisaa maailmansodan takia. USA:n talous oli kasvanut ja kysyntä ja ulkomaankauppa oli laajaa 1920-luvun korkeasuhdanteen takia. USA:n talous oli selviytynyt pörssiromahduksesta ja ihmisillä oli varaa kuluttaa. Coolidge yritti rauhoitella kongressia, vaikka pörssiromahdus oli tapahtunut. Ohita kysymys 9. Mikä seuraavista vaihtoehdoista pitää paikkansa? Rooman valtakunnan aikana rakennetut lukuisat tiet ja sillat rakennettiin ensisijaisesti palvelemaan voimakkaasti laajenevaa kauppaa. Rahatalous kehittyi antiikin Kreikassa kaupan kasvun myötä. Tekninen kehitys oli voimakasta Rooman valtakunnassa, koska orjatyövoimaa oli runsaasti saatavilla. Kreikkalaisten kaupunkivaltioiden talous perustui kaupalle, joten suurin osa kaupunkien asukkaista oli kauppiaita ja käsityöläisiä. Ohita kysymys 10. Ranskalainen Hippolyte Taine kuvaili 1860-luvun Manchesteria seuraavasti: ”Mitä synkkiä katuja. Puoliavointen ikkunoiden läpi näemme kurjat pohjakerroksen huoneet tai usein kostean maanpinnan päällä. Massoittain lapsia, likaisia ja velttolihaisia, ruuhkaa joka puolella ja kaduilla viheliäinen ilma.” Mistä kurjuus Manchesterissä johtui? Kaupunki oli nopeasti rakennettu ja ahdas teollisuuskaupunki, jossa oli huono hygienia. Kaupungissa riehui 1860-luvulla isorokko. Hygienia oli huono, koska ihmiset olivat välinpitämättömiä. Aikuiset olivat muuttaneet kaupungista ja jättäneet lapset yksin kaupunkiin koleran takia. Ohita kysymys Tilastot ja todennäköisyys (MAB5 tai MAA10) 11. Millä todennäköisyydellä kuuden hengen matkaseurueesta ainakin kaksi on syntynyt samana viikonpäivänä? 8 % 96 % 4 % 92 % Ohita kysymys 12. Hiihtokisan lähtöjärjestys arvotaan. Millä todennäköisyydellä kolme ensimmäistä lähtijää ovat saman maan kansalaisia? Kisaan osallistuu 3 suomalaista, 5 norjalaista, 2 saksalaista, 3 ruotsalaista ja 4 slovakialaista. 0,024 0,35 0,00833 0,17 Ohita kysymys 13. Henkilötunnuksen loppuosan ensimmäiset kolme numeroa tekevät eron samana päivänä syntyneiden välillä. Parilliset numerot on varattu naisille, parittomat miehille. Ensimmäiset kolme numeroa ovat väliltä 002-899. Viimeinen merkki on tarkistusnumero, joka määräytyy jälkiosan kolmen ensimmäisen numeron mukaisesti. Jos jälkiosan kolme ensimmäistä numeroa arvottaisiin täysin satunnaisesti, montako erilaista numeroyhdistelmää voisi tulla? 900 10000 898 800 Ohita kysymys 14. Pienyrityksen viiden työntekijän kuukausipalkat ovat 3000, 3800, 4100, 6000 ja 4800 euroa. Kahden vähiten ansaitsevan henkilön työnkuvat muuttuvat ja he molemmat saavat 10 prosentin palkankorotukset. Mikä seuraavista palkankorotusten vaikutuksista kuukausipalkoista laskettuihin tunnuslukuihin ei pidä paikkansa? Palkkojen keskihajonta pienenee. Palkkojen vaihteluvälin pituus pienenee. Palkkojen mediaani ei muutu. Palkkojen keskiarvo suurenee. Ohita kysymys 15. Tilastokeskuksen julkaisemien BKT- ja työttömyysaikasarjojen pohjalta on laskettu BKT-kasvu prosenteissa ja työttömyysasteen muutos prosenttiyksiköissä, joista on laadittu seuraavat kuviot: Kuvio 3: Molempien muuttujien kehitys ajanjaksolla 1990–2017. Kuvio 4: Muuttujien välistä yhteyttä on kuvattu sirontakuvion avulla. Kuvioon on lisätty myös niin sanottu regressiokäyrä, jonka yhtälö on y = 0,9 – 0,4076x, jossa y on työttömyysasteen muutos prosenttiyksiköissä ja x on BKT-kasvu prosenttilukuina. Kuvio 5: Histogrammi BKT-kasvusta. BKT on laskettu vuoden 2017 hinnoin. 2,5 prosenttia. 1,7 prosenttia. 0,0 prosenttia. 1,6 prosenttia. Ohita kysymys « Takaisin pääsivulle