Opiskeluohjeita kauppakorkeaan 2019 hakeville

Valintakokeen avulla pyritään mittaamaan talouselämään liittyvän tiedon omaksumiskykyä ja taitoa soveltaa sitä. Valintakoe perustuu seuraaviin lukion opetussuunnitelman mukaisiin oppimääriin (Opetushallituksen määräys 60/011/2015, opetussuunnitelma 1.8.2016 alkaen) sekä kokeessa mahdollisesti jaettavaan aineistoon:


– Taloustieto (YH2, yhteiskuntaopin kurssi)
– Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa (HI1, historian kurssi)
– Tilastot ja todennäköisyys  (MAB5, lyhyt matematiikka) tai Todennäköisyys ja tilastot (MAA10). Valintakokeeseen riittää jompikumpi matematiikan oppimäärä.

 

 

Taloustieto (YH2) kurssin osuus vuoden 2018 valintakokeessa

 

Suoraan tai läheisesti taloustiedon kurssiin liittyviä kysymyksiä vuoden 2018 valintakokeessa oli 19 kappaletta. Tehtävät olivat 6, 7, 8, 9, 25, 26, 27, 28, 29, 30, 31, 32, 33, 34, 35, 36, 37, 38 ja 39. Toisaalta 3 kappaletta näistä tehtävistä liittyivät lähes ainoastaan valintakokeessa jaettuun aineistoon. Valintakokeessa oli 40 kysymystä. Taloustiedon osuus valintakokeessa oli noin 40 %.

 

Taloustiedon kysymyksissä käsiteltiin mm. seuraavia asioita: hyödykkeen tarjonta, yrittäjyys ja siihen liittyvät riskit sekä elinkeinovapaus, tuotemerkit, verotus, työttömyys, lainan korko, sijoittaminen, valuuttakurssit, inflaatio, bruttokansantuote, talouskasvu ja kestävä kehitys.

 

Taloustietoon liittyvät tehtävät vaativat laajaa ja monipuolista tietämystä taloudesta ja talouteen liittyvistä asioista. Osin tarvittiin myös osaamista, joka menee lukion kurssikirjoissa käsitellyn alueen ulkopuolelle. Valintakokeessa oli myös useita helppoja käsitteiden määritelmiin liittyviä tehtäviä. Kysymyksiä oli mukavasti YH2 kurssin keskeisimmistä sisällöistä, toisaalta joistain osa-alueista ei ollut lainkaan kysymyksiä.

 

Oli mukava huomata, että hyvin monia valintakokeessa kysyttyjä asioita oli painotettu taloustiedon oppitunneilla. Valmennuskurssille osallistumisesta ja harjoitustehtävien tekemisestä on varmasti ollut monille hyötyä valintakokeessa.

 

Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa (HI1) osuus vuoden 2018 valintakokeessa

 

Suoraan tai läheisesti historian kurssiin liittyviä kysymyksiä vuoden 2018 valintakokeessa oli 10 kappaletta. Tehtävät olivat 1, 2, 18, 19, 20, 21, 22, 23, 24 ja 40. Tehtävät 39 voisi olla sekä historian että taloustiedon tehtävä. Valintakokeessa oli 40 kysymystä, joten historian osuus valintakokeesta oli noin 25 %.

 

Kaikki (HI1)-kurssin kysymykset liittyivät hyvin läheisesti talouteen tai kaupankäyntiin. Historian kysymyksissä käsiteltiin mm. seuraavia asioita: vuoden 1929 lama ja pörssiromahdus, Rooman talous ja inflaatio, korko, markkinatalouden synty ja löytöretket, killat ja kartelli, merkantilismi, massatuotanto, massamuutto Amerikkaan ja teollinen vallankumous.

 

Historian kysymyksissä vaadittiin historiallisen tiedon soveltamista ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia. Samassa kysymyksessä oli väittämiä eri historiallisilta ajoilta. Väittämissä käytettiin käsitteitä, joiden ymmärtäminen vaatii asian syvällisempää sisäistämistä. Väittämät oli luettava todella huolellisesti ja osattava valita esimerkiksi eniten oikea tai eniten väärä vaihtoehto.

 

Kaikki asiat oli käyty läpi luennoillamme ja materiaaleissamme. Pelkkien kirjojen avulla olisi ollut vaikea vastata kysymyksiin, joissa vaadittiin kykyä soveltaa opittua tietoa. Kirjoissa on lisäksi virheitä tai puutteita, joita olimme tuoneet esille tai korjanneet luennoilla ja verkkovalmennuskurssin keskustelupalstalla. Useassa historian tehtävässä vaadittiin myös taloustiedon käsitteistön hallitsemista ja soveltamista.

 

Kokeessa oli tehtäviä monipuolisesti sekä tilastotieteestä että todennäköisyyslaskennasta. Oikean vastauksen löytäminen edellytti käsitteiden hyvää ymmärrystä, pelkkä mekaaninen laskutaito ei useinkaan riittänyt. Vaikeustasoltaan osa tehtävistä ylitti lyhyen matematiikan pakollisen kurssin tason, tai ainakin niissä vaadittiin matemaattisempaa ajattelua kuin lyhyen matematiikan kursseilla tavallisesti. 

 

Tehtävistä yli puolet oli luonteeltaan erilaisia kuin lukiossa, siis tietynlaisia päättelytehtäviä, ei perinteisiä laskuja. Vaikeus tehtäviin tulee usein juuri tästä, käsitteitä testataan kielellisesti, ei laskemalla. Korrelaatio ja regressiomallit puuttuivat, samoin geometrinen todennäköisyys ja vaativat lukumäärätehtävät. Tehtävät muistuttivat hyvin paljon aikaisempien vuosien pääsykoetehtäviä, siis vuosia, jolloin matematiikan osuus perustui osin tilastotieteeseen ja todennäköisyyslaskentaan.

 

Lukion kursseilla suurin osa ajasta käytetään peruslaskutaidon hankkimiseen ja erilaisten sähköisten laskinohjelmien opetteluun, pääsykoetyyppisiä tehtäviä on huomattavasti vähemmän. Yo-kirjoituksissa on viime vuosina ollut jo jonkin verran käsitteiden osaamisen testausta ”pääsykoemaisesti”, mutta toki perinteisiä laskuja on vielä runsaasti. Näin ollen menestys pääsykokeen matematiikan tehtävissä edellyttää uudenlaista ajattelua ja syvällisempää käsitteiden hallintaa kuin mihin lukiossa ylletään.

 

Riittääkö MAB5 vai tuleeko hallita myös MAA10 (ja MAB8)?

Valintakokeessa matematiikan tehtävät ovat vaihdelleet paljon vuodesta toiseen. Aikaisempien vuosien valintakokeissa matematiikan tehtävien ratkaiseminen on vaatinut sisällön lisäksi myös matemaattista ajattelu- ja päättelykykyä. Mielestämme osa aikaisempien vuosien valintakokeen matematiikan tehtävistä on ylittivät vaatimuksena olleen lyhyen matematiikan kurssin sisällön sekä vaatimustason.

 

Opiskelun lähtökohdaksi kannattaa ottaa MAB5 kurssin sisältö, jota täydennetään joillain MAA10 ja MAB8 kurssin sisällöillä. Näitä asioita ovat mm. odotusarvo, normaalijakauma, normittaminen, luottamusväli ja binomijakauma. Valmennuskurssilla käymme asioita läpi matematiikasta siten, että se kattaa vähintään edellä mainitut asiat. Valintakokeessa on erittäin suositeltavaa hallita asioita laajemmin kuin vain MAB5 kurssissa edellytetään.

 

Lisäksi kannattaa huomioida lyhyen matematiikan syventävän kurssin MAB8 merkitys. MAB8-kurssin sisällössä on paljon asioita MAA10-kurssista, lisäksi vielä luottamusvälien tarkastelua, jota vain sivutaan lyhyesti MAA10:ssä. Joistain MAB8 kurssin asioista voi olla hyötyä myös valintakokeessa. Lyhyen matematiikan opiskelijat saavat MAB5 ja MAB8 kursseista lähes vastaavan sisällön kuin pitkän matematiikan opiskelijat MAA10 kurssista.

 

Matematiikan osio tulee todennäköisesti olemaan kokeen vaikein osio. Kysymykset tuskin tulevat pitkän matematiikan vaikeimmista alueista mutta esimerkiksi todennäköisyyslaskennasta saadaan halutessaan tehtyä erittäin vaikeita tehtäviä ja vaikka ne eivät sisällöltään ylittäisi lyhyen matematiikan kurssia niin vaativuudeltaan ne sen selkeästi voivat ylittää.

 

Matematiikan tehtävien vaikeus, myös pitkän matematiikan opiskelleille, on usein erilainen tehtävätyyppi kuin mihin lukiossa on totuttu. Lukiossa ja yo-kirjoituksissa vaikeutena voi olla pitkät laskut ja laskinohjelmien sujuva käyttö, pääsykokeessa käsitteiden hallintaa testataan eri tavalla, mikä tulee ilman harjoittelua monelle yllätyksenä.

 

Mikä pääsykoekirja kannattaa hankkia?

Valintakoe perustuu lukion opetussuunnitelman (OPS) mukaisiin oppimääriin (Opetushallituksen määräys 60/011/2015, opetussuunnitelma 1.8.2016 alkaen). Valintakoe ei siis perustu yksittäiseen kirjaan, vaan opetussuunnitelman mukaiseen sisältöön. Ei siis ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa pääsykoekirjaa. Yksikään markkinoilla tällä hetkellä oleva kurssikirja ei täysin vastaa opetussuunnitelman mukaista sisältöä.

 

Ekonomivalmennuksen valmennuskurssiin kuuluu oma oppikirja/teoriatiivistelmä jokaisesta aineesta ja niiden tekemisessä huomioidaan nykyisten kurssikirjojen sisältö sekä opetussuunnitelman tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Ekonomivalmennuksen kirjoissa sisältö on laajempi kuin nykyisissä kurssikirjoissa ja vastaa näin paremmin osaamisvaatimuksena olevaa opetussuunnitelman sisältöä. Ekonomivalmennuksen kirjaa käytetään valmennuskurssin oppitunneilla mutta sen lisäksi kannattaa hankkia vähintään yksi (ehkä jopa useampi) uuden opetussuunnitelman mukainen kurssikirja.  

 

Tilastot ja todennäköisyys  (MAB5, lyhyt matematiikka) tai Todennäköisyys ja tilastot (MAA10) sekä MAB8

 

Valmennuskurssiin kuuluu oma matematiikan kirja, jossa olemme pyrkineet esittämään kaikki vaadittavat keskeiset sisällöt. Muita matematiikan oppikirjoja et välttämättä tarvitse, mutta hankkiessasi myös jonkun toisen kirjan saat lisää harjoitustehtäviä.

 

Lukion kirjoja laskiessa tulee kuitenkin muistaa se, että montaa sieltä löytyvää tehtävää ei voida luonteensa vuoksi kysyä pääsykokeissa. Moni tehtävä ei tyypiltään sovellu nelilaskimella laskettavaksi tai ei ole mielekäs ilman tilasto-ohjelmaa.

 

MAB5 kurssiin on ainakin kolme uuden OPS:n mukaista oppikirjaa:

1) Tekijä 5, Sanoma Pro, v. 2017

2) Huippu 5, Otava, v. 2017

3) Summa 5, Edita, v. 2017

 

Kaikissa oppikirjoissa on hyvät ja huonot puolensa, mutta jos olet uutta kirjaa hankkimassa niin mielestämme kannattaa hankkia Tekijä 5, joka on kirjoista laajin. Markkinoilla on myös vanhan OPS:n mukainen Sigma 5 -oppikirja, jota ei kannata hankkia.

 

MAA10 kurssiin on ainakin 2 uuden OPS:n mukaista oppikirjaa:

1) Tekijä pitkä matematiikka 10, Sanoma pro, v. 2018

2) Juuri 10, Otava, v. 2018

 

Näistä mielestämme parempi on ehkä Sanoma pron kirja Tekijä pitkä matematiikka 10.

 

MAB8 kurssiin on ainakin kolme uuden OPS:n mukaista oppikirjaa:

1)Tekijä 8, Sanoma Pro, v. 2018

2) Huippu 8, Otava, v. 2018

3) Summa 8, Edita, v. 2018

 

Näistä kirjoista laajimmat ovat Tekijä 8 ja Summa 8. Pitkän matematiikan opiskelijoille MAB8-kurssissa on jonkin verran uutta asiaa (luottamusvälit ja testaaminen). Vaikka pääsykoevaatimuksissa ei kyseistä kurssia mainita, niin luonteeltaan kurssin aiheet ovat sellaisia, joita kokeessa saattaa esiintyä. Pohtimalla luottamusvälejä ja tilastollista testaamista tulee syvällisemmin ymmärtäneeksi pakollisten kurssien asiat, ennen kaikkea normaalijakauman. Mikäli sinulla ei ole ennestään MAB8 kurssin kirjaa niin sitä ei välttämättä kannata lähteä erikseen hankkimaan.

 

Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa (HI1, historian kurssi)

 

Lukion uuden OPS:n mukaisia kirjoja on ainakin kolme eri kirjasarjaa.

1)   Historia ajassa 1, Sanoma Pro, 2016

2)   Forum 1, Otava, 2016

3)   Kaikkien aikojen historia 1,  Edita, 2016

 

Historia ajassa 1 -kirjassa on ehkä parhaiten huomioitu uusi opetussuunnitelma ja kirjan rakenne vastaa ehkä tarkimmin opetussuunnitelman keskeisimpiä sisältöjä. Otavan Forum kirjasarja on lukioissa yleisimmin käytössä ja myös tämän vuoksi varsin suositeltava vaihtoehto. Suosittelemme hankkimaan näistä sekä Historia ajassa 1 ja Forum 1 kirjat.Forum 1 kirjassa teollistumisen osuus on selkeämpi kuin Sanoma Pron kirjassa. Useimmat vuoden 2018 valintakoekysymykset löytyivät selkeimmin Sanoma Pron kirjasta. Mielestämme selkeästi heikoin näistä kirjoista on Editan Kaikkien aikojen historia.

 

Taloustieto (YH2)

 

Lukion uuden OPS:n mukaisia kirjoja on ainakin kolme eri kirjasarjaa.

  • 1) Forum 2 taloustieto, Otava
  • 2) Jokaisen talous, Sanoma Pro, 2016
  • 3) Kanta 2 taloustieto, Edita, 2016

 

Sanoma Pron ja Otavan kirjat ovat näistä selkeästi parhaita. Sinun kannattaa hankkia ne molemmat.Suurimpaan osaan vuoden 2018 valintakokeen kysymyksistä löytyi suoraan ja helpoiten vastaus Sanoma Pron kirjasta Jokaisen talous kirjasta. Osa valintakokeen vastauksista löytyi vain Sanoma Pron kirjasta. Otavan Forum 2 taloustieto on monien mielestä näistä kirjoista paras. Osa vuoden 2018 valintakokeen vastauksista löytyi parhaiten ja suoraan vain Forum 2 taloustieto kirjasta.

 

Kanta 2 kirjasta puuttuu monia asioita, jotka mielestämme kuuluvat opetussuunnitelman sisältöön ja se on mielestämme heikoin näistä kirjoista. Joidenkin vuoden 2018 valintakokeen kysymysten asioita ei löytynyt Kanta 2 kirjasta.

 

Markkinoilla on myös vanhan OPS:n mukainen Otavan ”Forum 2 uusi taloustieto” -oppikirja, jota ei kannata hankkia.

 

Muut markkinoilla olevat kurssimateriaalit

 

Yllä mainittujen kirjasarjojen lisäksi markkinoilla on ainakin Tabletkoulun (www.tabletkoulu.fi) sähköiset kurssimateriaalit. Tabletkoulun kurssimateriaalit ovat joiltain osin laajempia (ja myös sekavampia) kuin edellä esitetyt. Mielestämme Otavan Forum ja Sanoma Pron kirjat ovat selkeästi ovat parempia kuin Tabletkoulun materiaalit.

 

Turun yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden omistama yritys myy opiskelijoiden laatimia kirjatiivistelmiä osoitteessa www.paasykoekirjat.fi. Kyseiset materiaalit eivät ole virallisia pääsykoekirjoja. Emme  suosittele niiden hankkimista, vaan näiden sijaan suosittelemme edellä mainittuja Otavan ja Sanoma Pron kurssikirjoja.

 

Suurin osahakijoista osallistuu edelleen valintakokeeseen

Keväällä 2018 suomenkielisessä kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa oli 1550 aloituspaikkaa. Ensisijaisia hakijoita oli keväällä 2018 noin 7700 (kaikki hakijat noin 11 200). Keväällä 2018 aloituspaikoista 60 % eli  898 paikkaa täytettiin todistuksen perusteella. Keskimäärin alle 12 % hakijoista sai opiskelupaikan todistuksen perusteella. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ensisijaisista hakijoista alle 5 % sai opiskelupaikan todistuksen perusteella. Uusi valintamenettely suosii sellaisia hakijoita, joilla on erinomainen todistus. Keväässä 2018 todistusvalinnan jälkeen jäljelle jäi noin 6800 ensisijaista hakijaa ja vain 652 opiskelupaikkaa valintakoekiintiössä. Alle 10 % hakijoista valintakoekiintiössä sai haluamansa opiskelupaikan.

 

On varsin oletettavaa luvut ovat hyvin samankaltaisia myös keväällä 2019.

 

Hakukohteesta riippuen noin 90 % hakijoista osallistuu edelleen valintakokeeseen. Kilpailu opiskelupaikoista valintakoekiintiössä on jatkossakin erittäin kovaa. Hakijan on menestyttävä valintakokeessa erittäin hyvin. Aikaisempien vuosien tulosten perusteella Ekonomivalmennuksen valmennuskurssille osallistuminen parantaa merkittävästi mahdollisuuksiasi saada haluamasi opiskelupaikka.

 

 

 

OHJEITA VALMISTAUTUMISEEN

 

Kappaleessa muistutetaan tärkeistä valmistautumiseen liittyvistä seikoista, jotka sinun hakijana tulee huolehtia kuntoon; esimerkiksi motivaatio on sisäinen tahtotilasi, johon vain sinä itse vaikutat Kukaan muu ei voi tehdä valmistautumista puolestasi, vaan ainoastaan auttaa ja tukea sinua siinä.

 

Sisäänpääsy valintakokeella on vaikeutunut aikaisempiin vuosiin verrattuna

Taloustiedon (YH2) ja  Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa (HI1) kurssit ovat monille sisällöltään helpompia kuin aikaisempien vuosien pääsykoekirjat. Matematiikan osuus on monille hieman vaikeampi kuin aikaisempina vuosina vaatimuksena ollut talousmatematiikka. Kokonaisuutena ajatellen valintakokeen sisältö on ehkä helpompi kuin aiemmin. Älä anna tämän hämätä! Kilpailu opiskelupaikoista valintakoekiintiössä on kovempaa kuin aikaisemmin. Keväällä 2018 ensisijaisia hakijoita oli noin 7 700 (kaikki hakijat noin 11 200). Todistusvalinnassa on 893 paikkaa ja sen jälkeen jää noin 6800 hakijaa, jotka kilpailevat opiskelupaikoista valintakoekiintiössä. Keväällä 2019 valintakoekiintiössä on vain 594 opiskelupaikkaa. Jos hakijamäärä säilyy vuoden 2018 tasolla, niin 594 paikasta kilpailee n. 6800 hakijaa. Keskimäärin vain noin 8,7 % hakijoista saa opiskelupaikan valintakoekiintiössä.

 

Opiskelupaikan saaminen valintakoekiintiössä edellyttää hakijalta asioiden erinomaista hallintaa ja menestymistä valintakokeessa. On hyvin todennäköistä, että valintakoe tulee olemaan varsin vaikea ja tästä huolimatta opiskelupaikan saaminen edellyttää korkeita pisteitä valintakokeesta.

 

Motivaatio kuntoon

Pääsykoepyrkimisessä motivaatio on numero yksi. Sisäänpääsyn ratkaiset sinä itse: jos tarpeeksi haluat päästä opiskelemaan, sinä pääset opiskelemaan. Pidä aktiivisesti mielessäsi koko raskaan kevään ajan, miksitämän kaiken teet! Kun istut kauniina kevätiltana kirjan ääressä, palauta mieliin että haluat ehdottomasti saada opiskelupaikan tänä vuonna. Vaikka lopullinen uravalintasi ei ehkä olisikaan selvä, panosta silti kaikkesi pyrkimiseen tänä keväänä: pyrkiminen yhä uudestaan ja uudestaan kirpaisee enemmän kuin kertarysäys. Vaikka olisitkin menossa armeijaan tai siviilipalvelukseen ennen opiskelujen aloittamista, on siellä mukavampi olla, kun on opiskelupaikka takataskussa. Lisäksi varusmiespalveluksen aikana valintakokeeseen valmistautuminen on melko vaikeaa jo ajankäytöllisistäkin syistä.

 

Asenne ja motivaatio ovat siis avainasemassa valintakokeessa menestymisen kannalta. Pääsykokeeseen lukemisessa tarvitaan myös nöyryyttä, jotta jaksat tehdä riittävästi töitä opiskelupaikan eteen. Joka vuosi vain pieni osa hakijoista saa opiskelupaikan, joten nyt on aika tehdä töitä tosissaan! Mieti ja tee itsellesi selväksi, miksi haluat opiskelemaan kauppakorkeakouluun ja kirjaa nämä syyt ylös itseäsi varten: kun väsymys ja uupumus alkavat iskeä, voit palata niihin ja saada taas uutta voimaa luku-urakkaan.  

 

Valintamenettelyn mahdolliset muutokset tulevaisuudessa

Kevään 2018 kauppatieteellisen alan valintaperusteet muuttuivat merkittävästi aikaisemmista vuosista. Toivottavasti muutoksia ei tule enää tulevina vuosina. Muuttunut valintamenettely suosii sellaisia henkilöitä, joilla on erinomainen todistus. Opetusministeriö haluaa, että myös jatkossa valtaosa opiskelupaikoista täytettäisiin ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella. Ensikertalaiskiintiöiden osuus vuonna 2019 on 70 % ja näiden kiintiöiden on tarkoitus olla tulevaisuudessa jopa 80 %.

 

Tee siis riittävästi töitä nyt ja hanki opiskelupaikka jo tänä keväänä, niin sinun ei tarvitse miettiä mahdollisia tulevaisuuden muutoksia pääsykokeissa ja valintakiintiöissä.

 

Todistusvalinta 2020

Todistusvalinnan pisteytykseen tulee muutoksia vuonna 2020. Muutoksista voi lukea tarkemmin seuraavalta sivulta:

https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-opiskelijavalinnoissa-muuttuu-vuoteen-2020-menessa/yliopistojen-todistusvalinnat-2020/

 

Ajankäyttö ja jaksaminen opiskeluaikana

Pääsykokeeseen valmistautuvan henkilön tärkein resurssi on aika. Sisäänpääsy kauppakorkeaan vaatii Sinulta vähintään parin kuukauden omistautumista opiskeluun. Valintakoekirjat on luettava läpi vähintään neljästä kuuteen kertaan. (Toki lukukertojen määrä riippuu lukutyylistäsi ja lukutavoistasi.) Ajankäytön hallitseminen on pääsykokeeseen valmistautuessa tärkeä taito ja se edellyttää suunnitelmallisuutta: ilman suunnitelmia aika voi kulua huomaamatta eikä tavoitteita saavuteta. Ajankäytön suunnittelu on hyödyllistä koska silloin…

  • tiedät mitä teet kun heräät aamulla eikä sinun tarvitse käyttää aikaa ohjelman miettimiseen.
  • pysyt aikataulussa ja saavutat varmemmin tuloksia, kun sinulla on selkeä suunnitelma.
  • saat suunnitelmallisen työn jälkeen nauttia vapaa-ajasta ilman ahdistavia "pitää tehdä" -ajatuksia.

 

Tärkeintä ajankäytössä on asioiden priorisointi: jätä kaikki turhat menot pois!On helppoa keksiä hyviä syitä, joiden vuoksi ei ehdi lukemaan. Nyt asennoidut juuri päinvastoin! Pääsykokeeseen lukeminen on nyt se syy, jonka vuoksi ei ehdi tehdä muita asioita. Pyri kiristämään lukutahtiasi valintakokeen lähestyessä. Kokemustemme perusteella sisäänpääsyyn vaaditaan minimissään 350 tunnintyöpanosta.Yleensä sisäänpääsyyn on vaadittuvähintään 500 tunnin työmäärä, jopa 600-700 tunnintyömäärää.Valmistautumiseen käytettävien tuntien määrä riippuu luonnollisesti myös hakukohteesta. Tuntimäärien rinnalla tärkeämpää on tekemisen laatu. Pienempi tuntimäärä riittää mikäli opiskelet tehokkaasti ja laadukkaasti.

 

Kun tavoittelet tehokasta valmistautumista, huomioi että fyysisen lukupaikan täytyy olla Sinulle oikea: opiskeluympäristö vaikuttaa merkittävästi opiskelun tehokkuuteen. Suurimmalle osalle rauhallinen opiskeluympäristö sopii parhaiten. Kotona lukemisen etuna on ajan säästyminen matkoissa sekä yleensä hyvä lukurauha. Toisaalta, kotona saattaa kuitenkin olla muita virikkeitä jotka vievät aikaa ja keskittymistäsi pois valintakoekirjoista. Kirjastossa lukemisen etuna taas on mahdollisuus keskittyä vain lukemiseen.

 

Ihmiset oppivat eri tavalla ja asioiden oppiminen vie joiltakin paljon enemmän aikaa kuin toisilta. Jos osaat asiat ja menestyminen näkyy myös harjoituskoetuloksissa, niin tuntimäärillä ei ole väliä. Yllä mainitut tuntimäärät ovat keskimääräisiä tuntimääriä ja perustuvat useiden vuosien kokemukseen ja lukuisiin keskusteluihin aikaisempien vuosien kurssilaistemme kanssa. Kysymyksiin "Kuinka monta tuntia päivässä pitää lukea?" tai "Kuinka monta kertaa kirjat pitää lukea?” on yksi oikea vastaus: niin monta tuntia ja niin monta kertaa kuin on Sinulle mahdollista. Kuitenkin niin, että huomioit myös riittävän levon määrän. Ihanteellista olisi, että järjestät elämäsi mahdollisimman säännölliseksi ja terveelliseksi sillä niin huolehdit omasta jaksamisestasi: nukut kunnon yöunet, syöt kunnon ateriat, ulkoilet ja harrastat liikuntaa opiskelun ohessa. Kuulostaa tylsältä, mutta kevät on pitkä aika, ja tarvitset kestävyyttä. Myös itsensä palkitseminenon tärkeää oman jaksamisen kannalta; kun asetat itsellesi konkreettisia päivä- ja viikkokohtaisia lukutavoitteita, voit niiden toteuduttua palkita itsesi esimerkiksi vapaaillalla tai leffassa käynnillä. Käytä näitä itsensä palkitsemisen hetkiä myös motivaation lähteinä: ajattele jo aamulla kun heräät lukemaan, mitä kivaa voit tehdä päivän lopuksi tavoitteiden täytyttyä.

 

Vielä tärkeä neuvo nykyisenä sosiaalisen median ja älypuhelinten aikakautena: älä tuhlaa lukuaikaasi netissä surffailuun tai sosiaalisen median päivittämiseen! Siirrä puhelin lukuajaksi pois näkyvistä ja aseta se äänettömälle niin ettei se toimi häiriötekijänä joka katkaisee opiskelun jatkuvilla merkkiäänillä ja päivityksillä.