Opiskeluohjeita kauppakorkeaan hakeville

Ajankäyttöäsi tehostaa lukusuunnitelma. Suunnitelman ei välttämättä tarvitse olla yksityiskohtainen. Pääasia on, että olet suunnitellut missä järjestyksessä opiskelet eri aineita ja määritellyt päiväkohtaiset etenemisvauhdit, joista pidät kiinni. Suosittelemme, että opiskelet rinnakkain kahta ainetta, näin jaksat paremmin keskittyä asioihin pidempiä aikoja. Matemaattiset (matematiikka, kansantaloustiede, laskentatoimi) aineet vievät useimmilta enemmän opiskeluaikaa kuin markkinointi & johtaminen, koska niissä on paljon ajateltavaa ja oivallettavaa. Lisäksi niissä tehtävärutiinin jatkuva harjoittaminen on erityisen tärkeää. Kevään alussa kannattaa painottaa matemaattisia aineita. Kevään lopussa lukusuunnitelmassa kannattaa painottaa johtamisen ja markkinoinnin kirjaa, koska siinä muistitiedon osuus on ratkaiseva.

 

Valintakokeen pisteytys

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakokeen eri aihe-alueiden uudet maksimipistemäärät ovat seuraavat: Johtaminen ja markkinointi 13 pistettä, Laskentatoimi ja rahoitus 13 pistettä, Kansantaloustiede 7 pistettä ja Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät 7 pistettä, yhteensä 40 pistettä. Vuoteen 2012 saakka jokaisesta valintakoekirjasta sai yhtä paljon pisteitä. Kansantaloustieteen ja matematiikan painoarvo valintakokeessa on siis pienentynyt.

 

Kannattaa priorisointi tai jonkin aineen jättäminen kokonaan pois? Saattaa olla, että eri valintakoekirjojen priorisointia kannattaa jonkin verran tehdä, ei kuitenkaan liikaa. Kannattaa panostaa enemmän laskentatoimeen ja markkinointiin & johtamiseen, koska niiden osuus on suurempi kuin kansantaloustieteen ja matematiikan. Kysymyksien vaikeustaso vaihtelee eri aineiden välillä. Valintakokeessa saattaa käydä niin, että vahvimmista aineistasi tulee vaikeimmat kysymykset ja heikoimmista aineistasi helpommat kysymykset. Tällaisessa tilanteessa aineiden liiallinen priorisointi vaikeuttaa sisäänpääsysi huomattavasti. Myös kysymysten taso vaihtelee, oletettavaa on, että jokaisesta aineesta on sekä helppoja että vaikeita kysymyksiä. Heikoimmissakin aineissa osaamisesi tulee olla sellaisella tasolla, että osaat vastata aineen helpoimpiin kysymyksiin. Priorisointiin vaikuttaa myös se, että mihin yliopistoon olet hakemassa. Aalto yliopiston kauppakorkeakouluun pisterajat ovat viime vuosina olleet niin korkeita, että sisäänpääsyyn vaaditaan kaikkien aineiden hallintaa, tilanne on sama myös Turun kauppakorkeakoulun ja Tampereen yliopiston osalla.

 

Pisterajoista: Aikaisempien vuosien pisterajoja ei kannata tuijottaa liikaa, vaikka ne antavatkin hyvän kuvan tasosta mitä sisäänpääsyyn vaaditaan. Pisterajoihin saattaa tulla huomattaviakin muutoksia, mikäli kokeen taso on muuttunut aikaisemmista vuosista. Mikäli kokeen kysymykset tuntuvat helpoilta, niin ne todennäköisesti ovat helppoja ja tässä tilanteessa pisterajat tulevat todennäköisesti nousemaan. Vastaavasti, jos kysymykset tuntuvat vaikeilta, niin ne ovat vaikeita kaikille muillekin ja tässä tilanteessa pisterajat tulevat todennäköisesti laskemaan. Oletamme, että pisterajat tulevat nousemaan vuodesta 2013. Olettamuksemme perustuu seuraaviin asioihin: Vuonna 2013 valintakoekirjoja on 4 kappaletta eli 1 vähemmän kuin vuonna 2012 (vuonna 2013 kirjoja oli myös 4 kappaletta). Hakijoiden ajankäyttö jakautuu aikaisemman viiden kirja sijasta neljään valintakoekirjaan, periaatteessa ajankäyttö yhtä kirjaan kohden keskimäärin lisääntyy. Matematiikka on yleensä koettu vaikeimmaksi aineeksi, mutta sen painoarvo on pienentynyt vuodesta 2012 ja erityisesti matematiikan aihealue on huomattavasti helpompi kuin aikaisempina vuosina. Kansantaloustieteen kirjassa on runsaasti asiaa ja se on myös koettu melko vaikeaksi valintakoekirjaksi. Kansantaloustieteen painoarvo on pienentynyt vuodesta 2012. Laskentatoimen sekä johtamisen ja markkinoinnin kirjojen kysymykset ovat olleet viime vuosina valintakokeessa helpohkoja ja näiden kirjojen painoarvo on valintakokeessa lisääntynyt. Nämä ovat perusteltuja olettamuksia mutta valintakokeessa menestymistä ei pidä laskea niiden varaan. Olettamukset perustuvat siihen, että valintakokeen taso ei merkittävästi eroa aikaisemmista vuosien kokeista.