Valintakoe-info kauppatieteet yhteisvalinta, pääsykoekirjat 2020

Vuoden 2020 valintamenettely

Keväällä 2020 valitaan edelleen 60 % opiskelijoista todistuksen perusteella ja 40 % opiskelijoista pääsykokeen perusteella. Todistuksen pisteytykseen on tullut muutoksia verrattuna aikaisempiin vuosiin.

 

Valintaperusteet vuodelle 2020 on julkaistu 27.9.2019. Valintaperusteet valintakoekiintiössä ovat samat kuin vuosina 2018-2019. Ne eivät eroa vuosien 2018-2019 valintaperusteista millään tavalla. Vuoden 2020 valintakoe perustuu seuraaviin lukion kursseihin:

 

– Taloustieto (YH2, yhteiskuntaopin kurssi)
– Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa (HI1, historian kurssi)
– Tilastot ja todennäköisyys  (MAB5, lyhyt matematiikka) tai Todennäköisyys ja tilastot (MAA10). Valintakokeeseen riittää jompikumpi matematiikan oppimäärä.

 

Kaikki hakemiseen liittyvät ohjeet löytyvät kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan sivuilta osoitteesta: http://www.kauppatieteet.fi

 

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa ovat mukana Aalto-yliopistonJyväskylän yliopistonOulun yliopiston ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulut, Itä-SuomenTampereen ja Vaasan yliopistot sekä Lappeenrannan teknillinen yliopistoSvenska Handelshögskolan ja Åbo Akademi

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan piirissä olevien hakukohteiden valinta perustuu yhteisiin valintaperusteisiin. Pisteet ylioppilastutkintojen arvosanoista annetaan samalla tavalla kaikkien hakukohteiden valintoja varten. Myös valintakoe arvostellaan samalla tavalla kaikissa hakukohteissa. Saat oikeuden suorittaa sekä kauppatieteiden kandidaatin (KTK) että maisterin (KTM) tutkinnon.

 

Hakeminen valtakunnallisessa yhteishaussa

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan piirissä oleviin hakukohteisiin haetaan yliopistojen valtakunnallisessa yhteishaussa osoitteessa www.opintopolku.fi.

 

Hakuaika alkaa 18.3.2020 ja päättyy 1.4.2020 klo 15.00.

 

Ohjeet hakemiseen löydät Opintopolusta. Esimerkiksi kohdasta ”Yliopisto” löydät ohjeita kevään yhteishakuun.

 

Yleistä valintamenettelystä

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa valinta perustuu kaikille yhteisvalinnan piirissä oleville hakukohteille yhteisiin valintaperusteisiin.

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa opiskelijoita valitaan ensin todistusvalinnassa ylioppilastutkintotodistuksen arvosanojen perusteella. Jos hakija tulee hyväksytyksi todistusvalinnassa ensimmäiseen hakukohteeseensa, ei hän saa osallistua valintakokeeseen. Hakijat, jotka eivät tule valituksi todistusvalinnassa haluamaansa hakukohteeseen, osallistuvat valintakokeeseen, jonka perusteella valitaan koepistein. Joidenkin hakukohteiden valinnassa osa hakijoista haastatellaan.

Hakijan ei tarvitse itse ilmoittaa, hakeeko hän todistusvalinnassa tai vain koepistevalinnassa. Hakija otetaan aina huomioon kaikissa näissä valinnoissa, mikäli se on hakijan tausta huomioon ottaen mahdollista. Ensin tutkitaan, tuleeko hakija hyväksytyksi todistusvalinnassa. Jos ei tule hyväksytyksi, tutkitaan, sijoittuuko hän koepistevalinnan pisteiden perusteella hyväksyttävissä olevien joukkoon.

 

Kunkin hakukohteen aloituspaikoista täytetään 60 % ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella ja 40 % koepisteiden perusteella. Tästä poikkeuksena on haastatteluhakukohde, johon ei valita ylioppilastodistuksen perusteella, vaan lopullinen valinta perustuu haastattelusta annettavien pisteiden ja koepisteiden yhteissummaan.

 

Valintakoe, tiistaina 2.6.2019 klo 12.00–15.00

Hakijat, jotka eivät ole tulleet valituksi todistusvalinnassa haluamaansa hakukohteeseen, saavat osallistua valintakokeeseen. Voidakseen tulla hyväksytyksi koepistevalinnassa, hakijan on saatava valintakokeesta pisteitä vähintään 60 % valintakokeesta positiivisia pisteitä saaneiden keskiarvosta. Kokeen pituus on kolme tuntia ja se suoritetaan yhtäjaksoisesti.

 

Valintakokeessa esitetään monivalinta- ja/tai oikein/väärin-kysymyksiä. Oikeasta vastauksesta annetaan pisteitä ja väärästä vastauksesta niitä vähennetään. Vastaamatta jättäminen ei vähennä pisteitä eikä sitä ole rajoitettu. Valintakoe arvostellaan samalla tavalla kaikkien hakukohteiden valintoja varten.

 

Valintakokeen avulla pyritään mittaamaan talouselämään liittyvän tiedon omaksumiskykyä ja taitoa soveltaa sitä. Valintakoe perustuu seuraaviin lukion opetussuunnitelman mukaisiin oppimääriin (Opetushallituksen määräys 60/011/2015, opetussuunnitelma 1.8.2016 alkaen) sekä kokeessa mahdollisesti jaettavaan aineistoon:
– Taloustieto (YH2, yhteiskuntaopin kurssi)
– Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa (HI1, historian kurssi)
– Tilastot ja todennäköisyys  (MAB5, lyhyt matematiikka) tai Todennäköisyys ja tilastot (MAA10). Valintakokeeseen riittää jompikumpi matematiikan oppimäärä.

 

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakoe tehdään sillä kielellä, joka on ko. yliopiston opetus- ja tutkimuskieli. Valintakoekysymykset ja kokeessa mahdollisesti jaettava aineisto ovat ruotsin kielellä Hanken Svenska Handelshögskolanin ja Åbo Akademin järjestämissä kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakokeissa.

 

Aalto-yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Oulun yliopiston, Tampereen yliopiston, Turun yliopiston ja Vaasan yliopiston järjestämissä kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakokeissa valintakoekysymykset ja kokeessa mahdollisesti jaettava aineisto ovat suomen kielellä.

 

Valintakoekirjat 2020

Kurssilaisemme ovat usein kysyneet: mikä on oikea kurssikirja valintakokeessa ja mikä kirja kannattaa hankkia?

Valintakoe perustuu lukion opetussuunnitelman (OPS) mukaisiin oppimääriin (Opetushallituksen määräys 60/011/2015, opetussuunnitelma 1.8.2016 alkaen). Valintakoe ei siis perustu yksittäiseen kirjaan, vaan opetussuunnitelman mukaiseen sisältöön. Ei siis ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa pääsykoekirjaa. Yksikään markkinoilla tällä hetkellä oleva kurssikirja ei täysin vastaa opetussuunnitelman mukaista sisältöä.

 

Ekonomivalmennuksen valmennuskurssiin kuuluu oma oppikirja/teoriatiivistelmä jokaisesta aineesta ja niiden tekemisessä on huomioitu nykyisten kurssikirjojen sisältö sekä opetussuunnitelman tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Ekonomivalmennuksen kirjoissa sisältö on laajempi kuin nykyisissä kurssikirjoissa ja vastaa näin paremmin osaamisvaatimuksena olevaa opetussuunnitelman sisältöä. Ekonomivalmennuksen kirjaa käytetään valmennuskurssin oppitunneilla mutta sen lisäksi kannattaa hankkia vähintään yksi (ehkä jopa useampi) uuden opetussuunnitelman mukainen kurssikirja.  

 

Tilastot ja todennäköisyys  (MAB5, lyhyt matematiikka) tai Todennäköisyys ja tilastot (MAA10) 

Valmennuskurssiin kuuluu oma matematiikan kirja, jossa olemme pyrkineet esittämään kaikki vaadittavat keskeiset sisällöt. Muita matematiikan oppikirjoja et välttämättä tarvitse, mutta hankkiessasi myös jonkun toisen kirjan saat lisää harjoitustehtäviä.

 

Lukion kirjoja laskiessa tulee kuitenkin muistaa se, että montaa sieltä löytyvää tehtävää ei voida luonteensa vuoksi kysyä pääsykokeissa. Moni tehtävä ei tyypiltään sovellu nelilaskimella laskettavaksi tai ei ole mielekäs ilman tilasto-ohjelmaa.

 

MAB5 kurssiin on ainakin kolme uuden OPS:n mukaista oppikirjaa:

1) Tekijä 5, Sanoma Pro

2) Huippu 5, Otava

3) Summa 5, Edita

 

Kaikissa oppikirjoissa on hyvät ja huonot puolensa, mutta jos olet uutta kirjaa hankkimassa niin mielestämme kannattaa hankkia Tekijä 5, joka on kirjoista laajin. Markkinoilla on myös vanhan OPS:n mukainen Sigma 5 -oppikirja, jota ei kannata hankkia.

 

MAA10 kurssiin on ainakin 2 uuden OPS:n mukaista oppikirjaa:

1) Tekijä pitkä matematiikka 10, Sanoma pro

2) Juuri 10, Otava

 

Näistä mielestämme parempi on ehkä Sanoma pron kirja Tekijä pitkä matematiikka 10.

 

Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa (HI1, historian kurssi)

Lukion uuden OPS:n mukaisia kirjoja on ainakin kolme eri kirjasarjaa.

1)   Historia ajassa 1, Sanoma Pro

2)   Forum 1, Otava

3)   Kaikkien aikojen historia 1,  Edita

 

Historia ajassa 1 -kirjassa on ehkä parhaiten huomioitu uusi opetussuunnitelma ja kirjan rakenne vastaa ehkä tarkimmin opetussuunnitelman keskeisimpiä sisältöjä. Otavan Forum kirjasarja on lukioissa yleisimmin käytössä ja myös tämän vuoksi varsin suositeltava vaihtoehto. Suosittelemme hankkimaan näistä sekä Historia ajassa 1 ja Forum 1 kirjat. Forum 1 kirjassa teollistumisen osuus on selkeämpi kuin Sanoma Pron kirjassa. Useimmat aikaisempien vuosien valintakoekysymykset löytyvät selkeimmin Sanoma Pron kirjasta. Mielestämme selkeästi heikoin näistä kirjoista on Editan Kaikkien aikojen historia.

 

Taloustieto (YH2)

 

Lukion uuden OPS:n mukaisia kirjoja on ainakin kolme eri kirjasarjaa.

1)     Forum 2 taloustieto, Otava

2)     Jokaisen talous, Sanoma Pro

3)     Kanta 2 taloustieto, Edita

 

Sanoma Pron ja Otavan kirjat ovat näistä selkeästi parhaita. Sinun kannattaa hankkia ne molemmat. Useimmat aikaisempien vuosien valintakoekysymykset löytyvät selkeimmin Sanoma Pron kirjasta Jokaisen talous kirjasta. Osa valintakokeen vastauksista löytyi vain Sanoma Pron kirjasta. Otavan Forum 2 taloustieto on monien mielestä näistä kirjoista paras. Osa aikaisempien vuosien valintakoekysymysten vastauksista löytyi parhaiten ja suoraan vain Forum 2 taloustieto kirjasta.

 

Kanta 2 kirjasta puuttuu monia asioita, jotka mielestämme kuuluvat opetussuunnitelman sisältöön ja se on mielestämme heikoin näistä kirjoista. Monia aikaisempien vuosien valintakoekysysten vastauksia ei löytynyt Kanta 2 kirjasta.

 

Markkinoilla on myös vanhan OPS:n mukainen Otavan ”Forum 2 uusi taloustieto” -oppikirja, jota ei kannata hankkia.

 

Muut markkinoilla olevat kurssimateriaalit

Yllä mainittujen kirjasarjojen lisäksi markkinoilla on ainakin Tabletkoulun (www.tabletkoulu.fi) sähköiset kurssimateriaalit.  Tabletkoulun kurssimateriaalit ovat joiltain osin laajempia kuin edellä esitetyt mutta mielestämme Otavan ja Sanoma pron kirjat ovat selkeästi ovat parempia.

 

Turun yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden omistama yritys myy opiskelijoiden laatimia kirjatiivistelmiä osoitteessa www.paasykoekirjat.fi. Kyseiset materiaalit eivät ole virallisia pääsykoekirjoja. Emme  suosittele niiden hankkimista, koska aikaisempina vuosina niiden laatu on ollut heikko ja niissä on ollut virheitä ja puutteita. Näiden sijaan suosittelemme edellä mainittuja Sanoma Pron ja Otavan kurssikirjoja.

 

Valintakoeohjeet

Hakija voi valita, millä koepaikkakunnalla osallistuu valintakokeeseen. Hakija ilmoittaa sitovasti koepaikkansa hakulomakkeella Opintopolussa.

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakoe tehdään sillä kielellä, joka on ko. yliopiston opetus- ja tutkimuskieli (Yliopistolaki 558/2009, 11 §).

 

Valintakokeeseen ei lähetetä erillistä kutsua. Jokainen hakemuksensa määräaikaan mennessä toimittanut saa osallistua valintakokeeseen, mikäli ei ole tullut hyväksytyksi todistusvalinnassa ensimmäiseen kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan hakukohteeseensa.

 

Koepaikalle tulee saapua hyvissä ajoin. Jos käytät julkisia kulkuvälineitä, tarkista aikataulut ja varaudu myös mahdollisiin myöhästymisiin. Eri syistä johtuen koe ei välttämättä ala tasan kello 12. Varaudu siihen, että koetilaisuus kestää jopa klo 16 asti. Tarkemmat ohjeet löydät kunkin yliopiston esittelyn yhteydestä.

 

Pisteiden määräytyminen

Todistusvalintajono: Todistusvalinnassa pisteet annetaan ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella (todistuspisteet).

Koepistejono: Koepistevalinnan valintapisteet muodostuvat valintakokeesta saatavien pisteiden summasta (koepisteet).

Haastatteluvalintajono: Haastatteluvalintaa varten lopulliset valintapisteet (haastatteluvalintapisteet) muodostuvat koepisteiden ja haastattelupisteiden summasta.

 

Valintakoepisteet

Valintakokeen maksimipistemäärää ei ole ennakkoon määritelty. Valintakokeessa esitetään monivalinta- ja/tai oikein/väärin -kysymyksiä. Oikeasta vastauksesta annetaan pisteitä ja väärästä vähennetään pisteitä. Vastaamatta jättämistä ei ole rajoitettu eikä vastaamatta jättämisestä vähennetä pisteitä.

 

Mikäli kokeen jälkeen kävisi ilmi, että kysymykseen on valintakokeessa jaettu vastausohje huomioon ottaenkin useampi kuin yksi oikea vastausvaihtoehto, arvostellaan koe hyväksymällä ko. kysymykseen yhtäaikaisesti kaikki oikeat vastausvaihtoehdot. Mikäli kokeen jälkeen kävisi ilmi, että kysymykseen ei valintakokeessa jaettu vastausohje huomioon ottaenkaan ole oikeaa vastausvaihtoehtoa, arvostellaan koe jättämällä ko. kysymys huomioon ottamatta. Valintakoe arvostellaan samalla tavalla kaikkien hakukohteiden valintoja varten.

 

Ylioppilastutkintojen pisteytys

Suomalainen ylioppilastutkinto

Todistusvalinnan pisteytystaulukko, suomalainen yo-tutkinto

Todistusvalinnan pisteet lasketaan alla olevan taulukon mukaan. Todistuspisteiden maksimimäärä on 154 ja todistusvalinnassa on saatava vähintään 77 pistettä. Olet mukana todistusvalinnassa, jos olet suorittanut (ns. kynnysehto) matematiikan (joko pitkä tai lyhyt) kokeen hyväksytysti.
Hakija voi saada pisteitä viidestä aineesta:

  • Äidinkieli
  • Matematiikka (pitkä tai lyhyt)
  • Hakijalle parhaat pisteet tuottava kieli
  • Kaksi hakijalle parhaat pisteet tuottavaa ainetta

Jos hakijalta puuttuu jokin edellä mainituista aineista, ei hän saa siitä pisteitä. Hänet kuitenkin otetaan huomioon todistusvalinnassa. Yhdestä aineesta voi saada pisteet vain kerran. Esimerkiksi matematiikasta voi saada pisteitä vain pitkästä tai lyhyestä matematiikasta. Hakija voi saada pisteitä useammasta eri kielestä.

 

*äidinkieli: suomi, ruotsi, saame tai suomi/ruotsi toisena kielenä
Jos hakija on suorittanut kaksi koetta äidinkielen oppimääränä, huomioidaan pisteytyksessä toinen (paremmat pisteet antava) kohdassa äidinkieli ja toinen kohdassa kieli, pitkä oppimäärä.
** EB-, IB-, RP-/DIA-tutkintoaineet, joille ei löydy vastinetta suomalaisessa ylioppilastutkinnossa pisteytetään kohdan muut reaaliaineet mukaan.

Vanhanmuotoisesta reaalista ei voi saada pisteitä.

 

Kansainväliset ylioppilastutkinnot (IB, EB, Rp/DIA)

Eurooppalainen ylioppilastutkinto (EB), International Baccalaureate-tutkinto (IB) sekä Suomessa suoritetut Reifeprüfung (RP) -tutkinto ja Deutsches Internationales Abitur (DIA) -tutkinto pisteytetään todistusvalinnassa suomalaisen ylioppilastutkinnon tapaan.

International Baccalaureate -tutkinto (IB)

Ainekohtaisen kokeen pistemäärää vastaa suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoja seuraavasti.

 


IB-tutkinnon reaaliaineet pisteytetään pistetaulukkojen mukaisesti.
 
Eurooppalainen ylioppilastutkinto (EB)

Ainekohtaisen kirjallisen tai suullisen kokeen pistemäärää vastaa suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoja seuraavasti.

 


EB-tutkinnon reaaliaineet pisteytetään koulutusten pistetaulukkojen mukaisesti.

 

Reifeprüfung (RP) -tutkinto ja Deutsches Internationales Abitur (DIA) -tutkinto

Ainekohtaisen kirjallisen tai suullisen kokeen pistemäärää vastaa suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoja seuraavasti.

 


RP-/ DIA-tutkinnon reaaliaineet pisteytetään pistetaulukkojen mukaisesti.
Mikäli pisteytettävät aineet eivät sisälly hakijan tutkintoaineisiin, katsotaan pisteet Helsingin Saksalaisen koulun antamasta vastaavuustodistuksesta.

 

https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-opiskelijavalinnoissa-muuttuu-vuoteen-2020-menessa/yliopistojen-todistusvalinnat-2020/#yo-ebibrpdia

Minkälaiset arvosanat riittävät sisäänpääsyyn todistuksen perusteella keväällä 2020?

Voit laskea alla olevan vuoden 2019 arvosanojen pisteytystaulukon perusteella pisteesi. Jos pisteesi olisivat riittäneet sisäänpääsyyn keväällä 2019 niin sisäänpääsy todistuksella on hyvin mahdollista myös keväällä 2020.

 

Esimerkki 1: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, vuoden 2019 raja oli 32 pistettä

 

32 pistettä sai esimerkiksi seuraavilla arvosanoilla:

Pitkä matematiikka E, 9 pistettä

Äidinkieli E, 9 pistettä

A-kieli E, 6 pistettä

Muu aine E, 4 pistettä 

Muu aine E, 4 pistettä

 

Jos olisi saanut vuonna 2019 kaikista aineista arvosanan E, niin olisit saanut 32 pistettä, joka oli Aallon todistusvalinnan alaraja. Tosin kaikki 32 pistettä saaneet eivät saaneet opiskelupaikkaa todistuksen perusteella. Tasapisteissä pitkän matematiikan ja äidinkielen arvosanat ratkaisivat.

 

Kuinka paljon saisit pisteitä vastaavilla arvosanoilla vuonna 2020:

Pitkä matematiikka E, 30 pistettä

Äidinkieli E, 27,5 pistettä

A-kieli E, 23,6 pistettä

Muu aine E, noin 16-21 pistettä (riippuu aineesta, esim. kieli keskipitkä 20,9 pistettä)

Muu aine E, noin 16-21 pistettä (riippuu aineesta, esim. historia 20,4 pistettä)

 

Vuoden 2020 pisteytyksellä ja yllä mainituilla arvosanoilla pisteraja olisi noin 122,4 pistettä.

 

Esimerkki 2: Vaasan yliopisto, vuoden 2019 raja oli 23 pistettä.

 

23 pistettä sai esimerkiksi seuraavilla arvosanoilla:

Lyhyt matematiikka M, 6 pistettä

Äidinkieli M, 7 pistettä

A-kieli E, 6 pistettä

Muu aine M, 2 pistettä

Muu aine M, 2 pistettä

Kuinka paljon saisit pisteitä vastaavilla arvosanoilla vuonna 2020:

Lyhyt matematiikka M, 18,9 pistettä

Äidinkieli M, 22 pistettä

A-kieli E, 23,6 pistettä

Muu aine M, noin 13-71 pistettä (riippuu aineesta, esim. kieli keskipitkä 16,8 pistettä)

Muu aine M, noin 13-71 pistettä (riippuu aineesta, esim. historia 16,3 pistettä)

 

Vuoden 2020 pisteytyksellä ja yllä mainituilla arvosanoilla pisteraja olisi noin 97,6 pistettä.

 

Edellä esitetyt laskelmat ovat vain esimerkkejä ja voi olla hyvin mahdollista, että sisäänpääsyyn vaaditaan enemmän tai vähemmän pisteitä kuin esimerkkilaskelmissamme.

 

 

Todistusvalinta pisterajat 2019

Hakukohde Todistusvalinnan pisterajat 29.5.2019 Todistusvalinnan pisterajat, kun varasijoilta hyväksyminen on päättynyt
Aalto-yliopisto 34 32
Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 25 23
Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 27 23
Jyväskylän yliopisto, Taloustiede 28 24
Jyväskylän yliopisto, Yrityksen taloustieteet 28 24
Lappeenrannan teknillinen yliopisto 28 24
Oulun yliopisto 26 23
Tampereen yliopisto 32 28
Turun yliopisto, Pori 26 23
Turun yliopisto, Turku 32 29,86
Vaasan yliopisto 26 23
Hanken, Helsingfors 30 26
Hanken, Vasa 24 20
Åbo Akademi 26 23

 

Ne jotka eivät tulleet valituksi todistusvalinnassa 29.5.2015 osallistuivat valintakokeeseen. Sama käytäntö on myös vuonna 2020.

 

 

Kunkin hakukohteen aloituspaikoista täytetään 60 % ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella ja 40 % koepisteiden perusteella. 

 

Keväällä 2019 arvosanojen pisteytys oli seuraava:

 

 

L

E

M

C

Äidinkieli

10

9

7

5

Matematiikka, pitkä oppimäärä

10

9

7

5

Matematiikka, muu oppimäärä

8

6

4

2

A-kieli

8

6

4

2

Kaksi muuta parhaat pisteet antavaa koetta

6

4

2

0