Valintakoe-info kauppatieteet yhteisvalinta, pääsykoekirjat 2018

Vuoden 2018 valintamenettely

Kaikki hakemiseen liittyvät ohjeet löytyvät kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan sivuilta osoitteesta: http://www.kauppatieteet.fi

 

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa ovat mukana Aalto-yliopistonJyväskylän yliopistonOulun yliopiston ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulut, Itä-SuomenTampereen ja Vaasan yliopistot sekä Lappeenrannan teknillinen yliopistoSvenska Handelshögskolan ja Åbo Akademi

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan piirissä olevien hakukohteiden valinta perustuu yhteisiin valintaperusteisiin. Pisteet ylioppilastutkintojen arvosanoista annetaan samalla tavalla kaikkien hakukohteiden valintoja varten. Myös valintakoe arvostellaan samalla tavalla kaikissa hakukohteissa.

Saat oikeuden suorittaa sekä kauppatieteiden kandidaatin (KTK) että maisterin (KTM) tutkinnon.

Hakeminen valtakunnallisessa yhteishaussa

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan piirissä oleviin hakukohteisiin haetaan yliopistojen valtakunnallisessa yhteishaussa osoitteessa www.opintopolku.fi.

Hakuaika alkaa 14.3.2018 ja päättyy 28.3.2018 klo 15.00. Hakemisen lisäksi Opintopolusta voi etsiä tietoa yliopistokoulutuksista. Ohjeet hakemiseen löydät Opintopolusta. Esimerkiksi kohdasta ”Yliopisto” löydät ohjeita kevään yhteishakuun.

 

Yleistä valintamenettelystä

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa valinta perustuu kaikille yhteisvalinnan piirissä oleville hakukohteille yhteisiin valintaperusteisiin.

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa opiskelijoita valitaan ensin todistusvalinnassa ylioppilastutkintotodistuksen arvosanojen perusteella. Jos hakija tulee hyväksytyksi todistusvalinnassa ensimmäiseen hakukohteeseensa, ei hän saa osallistua valintakokeeseen. Hakijat, jotka eivät tule valituksi todistusvalinnassa haluamaansa hakukohteeseen, osallistuvat valintakokeeseen, jonka perusteella valitaan koepistein. Joidenkin hakukohteiden valinnassa osa hakijoista haastatellaan.

Hakijan ei tarvitse itse ilmoittaa, hakeeko hän todistusvalinnassa tai vain koepistevalinnassa. Hakija otetaan aina huomioon kaikissa näissä valinnoissa, mikäli se on hakijan tausta huomioon ottaen mahdollista. Ensin tutkitaan, tuleeko hakija hyväksytyksi todistusvalinnassa. Jos ei tule hyväksytyksi, tutkitaan, sijoittuuko hän koepistevalinnan pisteiden perusteella hyväksyttävissä olevien joukkoon.

 

Kunkin hakukohteen aloituspaikoista täytetään 60 % ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella ja 40 % koepisteiden perusteella. Tästä poikkeuksena on haastatteluhakukohde, johon ei valita ylioppilastodistuksen perusteella, vaan lopullinen valinta perustuu haastattelusta annettavien pisteiden ja koepisteiden yhteissummaan.

 

Valintakoe, keskiviikkona 6.6.2018 klo 12.00–15.00

Hakijat, jotka eivät ole tulleet valituksi todistusvalinnassa haluamaansa hakukohteeseen, saavat osallistua valintakokeeseen. Voidakseen tulla hyväksytyksi koepistevalinnassa, hakijan on saatava valintakokeesta pisteitä vähintään 60 % valintakokeesta positiivisia pisteitä saaneiden keskiarvosta. Kokeen pituus on kolme tuntia ja se suoritetaan yhtäjaksoisesti.

 

Valintakokeessa esitetään monivalinta- ja/tai oikein/väärin-kysymyksiä. Oikeasta vastauksesta annetaan pisteitä ja väärästä vastauksesta niitä vähennetään. Vastaamatta jättäminen ei vähennä pisteitä eikä sitä ole rajoitettu. Valintakoe arvostellaan samalla tavalla kaikkien hakukohteiden valintoja varten.

Valintakokeen avulla pyritään mittaamaan talouselämään liittyvän tiedon omaksumiskykyä ja taitoa soveltaa sitä. Valintakoe perustuu seuraaviin lukion opetussuunnitelman mukaisiin oppimääriin (Opetushallituksen määräys 60/011/2015, opetussuunnitelma 1.8.2016 alkaen) sekä kokeessa mahdollisesti jaettavaan aineistoon:
– Taloustieto (YH2, yhteiskuntaopin kurssi)
– Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa (HI1, historian kurssi)
– Tilastot ja todennäköisyys  (MAB5, lyhyt matematiikka) tai Todennäköisyys ja tilastot (MAA10). Valintakokeeseen riittää jompikumpi matematiikan oppimäärä.

 

 

Valintakoekirjat 2018

Kurssilaisemme ovat usein kysyneet: mikä on oikea kurssikirja valintakokeessa ja mikä kirja kannattaa hankkia?

Valintakoe perustuu lukion opetussuunnitelman (OPS) mukaisiin oppimääriin (Opetushallituksen määräys 60/011/2015, opetussuunnitelma 1.8.2016 alkaen). Valintakoe ei siis perustu yksittäiseen kirjaan, vaan opetussuunnitelman mukaiseen sisältöön. Ei siis ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa pääsykoekirjaa. Yksikään markkinoilla tällä hetkellä oleva kurssikirja ei täysin vastaa opetussuunnitelman mukaista sisältöä.

 

Ekonomivalmennuksen valmennuskurssiin kuuluu oma oppikirja/teoriatiivistelmä jokaisesta aineesta ja niiden tekemisessä huomioidaan nykyisten kurssikirjojen sisältö sekä opetussuunnitelman tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Ekonomivalmennuksen kirjoissa sisältö on laajempi kuin nykyisissä kurssikirjoissa ja vastaa näin paremmin osaamisvaatimuksena olevaa opetussuunnitelman sisältöä. Ekonomivalmennuksen kirjaa käytetään valmennuskurssin oppitunneilla mutta sen lisäksi kannattaa hankkia vähintään yksi (ehkä jopa useampi) uuden opetussuunnitelman mukainen kurssikirja.  

 

Tilastot ja todennäköisyys  (MAB5, lyhyt matematiikka) tai Todennäköisyys ja tilastot (MAA10)

 

Valmennuskurssiin kuuluu oma matematiikan kirja, jossa olemme pyrkineet esittämään kaikki vaadittavat keskeiset sisällöt. Muita matematiikan oppikirjoja et välttämättä tarvitse, mutta hankkiessasi myös jonkun toisen kirjan saat lisää harjoitustehtäviä.

 

Tällä hetkellä (Tammikuu 2018) uuden OPS:n mukaisia MAA10-kurssikirjoja ei ole saatavilla. Kustantajien mukaan niitä kuitenkin julkaistaan keväällä 2018. (Tämä kohta päivitetään, kun MAA10 kirjat on julkaistu).

 

MAB5 kurssiin on ainakin kolme uuden OPS:n mukaista oppikirjaa:

1)   Tekijä 5, Sanoma Pro, v. 2017

2)   Huippu 5, Otava, v. 2017

3)   Summa 5, Edita, v. 2017

 

Jos olet uutta kirjaa hankkimassa niin mielestämme näistä paras on Tekijä 5.

 

Markkinoilla on myös vanhan OPS:n mukainen Sigma 5 -oppikirja, jota ei kannata hankkia.

 

Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa (HI1, historian kurssi)

Lukion uuden OPS:n mukaisia kirjoja on ainakin kolme eri kirjasarjaa.

1)   Historia ajassa 1, Sanoma Pro, 2016

2)   Forum 1, Otava, 2016

3)   Kaikkien aikojen historia 1,  Edita, 2016

 

Historia ajassa 1 -kirjassa on ehkä parhaiten huomioitu uusi opetussuunnitelma ja kirjan rakenne vastaa ehkä tarkimmin opetussuunnitelman keskeisimpiä sisältöjä. Otavan Forum kirjasarja on lukioissa yleisimmin käytössä ja myös tämän vuoksi varsin suositeltava vaihtoehto. Suosittelemme hankkimaan näistä joko Historia ajassa 1 tai Forum 1 kirjan. Forum 1 kirjassa teollistumisen osuus on selkeämpi kuin Sanoma Pron kirjassa ja sen vuoksi se on ehkä parempi kirja kuin Sanoma Pron kirja.

 

Taloustieto (YH2)

 

Lukion uuden OPS:n mukaisia kirjoja on ainakin kolme eri kirjasarjaa.

1)     Forum 2 taloustieto, Otava

2)     Jokaisen talous, Sanoma Pro, 2016

3)     Kanta 2 taloustieto, Edita, 2016

 

Otavan Forum 2 taloustieto on kirjoista selkeästi paras. Jos sinulla ei ole Forum 2 kirjaa niin sinun kannattaa se hankkia. Toiseksi paras kirja on Sanoma Pron jokaisen talous. Kanta 2 kirjasta puuttuu monia asioita, jotka mielestämme kuuluvat opetussuunnitelman sisältöön ja niitä on käsitelty kahdessa muussa kirjassa.

 

Markkinoilla on myös vanhan OPS:n mukainen Otavan ”Forum 2 uusi taloustieto” -oppikirja, jota ei kannata hankkia.

 

Muut markkinoilla olevat kurssimateriaalit

 

Yllä mainittujen kirjasarjojen lisäksi markkinoilla on ainakin Tabletkoulun (www.tabletkoulu.fi) sähköiset kurssimateriaalit.  Tabletkoulun kurssimateriaalit ovat joiltain osin laajempia kuin edellä esitetyt mutta mielestämme Otavan Forum kirjat ovat selkeästi ovat parempia.

 

Turun yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden omistama yritys myy opiskelijoiden laatimia kirjatiivistelmiä osoitteessa www.paasykoekirjat.fi. Kyseiset materiaalit eivät ole virallisia pääsykoekirjoja. Emme  suosittele niiden hankkimista, vaan näiden sijaan suosittelemme edellä mainittuja Sanoma Pron ja Otavan kurssikirjoja

 

Valintakoeohjeet

Hakija tekee kauppatieteellisen alan yhteisvalintakokeen sen yliopiston järjestämässä koetilaisuudessa, jonka hakukohteen hakija on asettanut kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan hakukohteista prioriteetiltaan ensimmäiseksi tai ainoaksi hakukohteeksi. Valintakokeen paikka tulee ilmoittaa hakulomakkeessa vain, jos sitä erikseen kysytään.

 

Valintakokeeseen ei lähetetä erillistä kutsua. Hakemuksensa määräaikaan mennessä jättänyt hakija voi osallistua kokeeseen sen yliopiston koesalissa, jonka hakukohteen hakija on asettanut kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan hakukohteista prioriteetiltaan ensimmäiseksi tai ainoaksi hakukohteeksi.

 

Koepaikalle tulee saapua hyvissä ajoin. Jos käytät julkisia kulkuvälineitä, tarkista aikataulut ja varaudu myös mahdollisiin myöhästymisiin. Eri syistä johtuen koe ei välttämättä ala tasan kello 12. Varaudu siihen, että koetilaisuus kestää jopa klo 16 asti. Tarkemmat ohjeet löydät kunkin yliopiston esittelyn yhteydestä.

 

Pisteiden määräytyminen

Todistusvalintajono: Todistusvalinnassa pisteet annetaan ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella (todistuspisteet).

Koepistejono: Koepistevalinnan valintapisteet muodostuvat valintakokeesta saatavien pisteiden summasta (koepisteet).

Haastatteluvalintajono: Haastatteluvalintaa varten lopulliset valintapisteet (haastatteluvalintapisteet) muodostuvat koepisteiden ja haastattelupisteiden summasta.

 

Valintakoepisteet

Valintakokeen maksimipistemäärää ei ole ennakkoon määritelty. Valintakokeessa esitetään monivalinta- ja/tai oikein/väärin -kysymyksiä. Oikeasta vastauksesta annetaan pisteitä ja väärästä vähennetään pisteitä. Vastaamatta jättämistä ei ole rajoitettu eikä vastaamatta jättämisestä vähennetä pisteitä.

Mikäli kokeen jälkeen kävisi ilmi, että kysymykseen on valintakokeessa jaettu vastausohje huomioon ottaenkin useampi kuin yksi oikea vastausvaihtoehto, arvostellaan koe hyväksymällä ko. kysymykseen yhtäaikaisesti kaikki oikeat vastausvaihtoehdot. Mikäli kokeen jälkeen kävisi ilmi, että kysymykseen ei valintakokeessa jaettu vastausohje huomioon ottaenkaan ole oikeaa vastausvaihtoehtoa, arvostellaan koe jättämällä ko. kysymys huomioon ottamatta. Valintakoe arvostellaan samalla tavalla kaikkien hakukohteiden valintoja varten.

 

Ylioppilastutkintojen pisteytys

Todistusvalintaa varten sekä haastatteluihin perustuviin valintoihin hakijoita kutsuttaessa annetaan enintään 40 pistettä ylioppilastutkintojen arvosanojen perusteella alla olevan mukaisesti. Huomioon otetaan vain samaa tutkintoa varten tehdyt kokeet. Korotetut arvosanat ja ylimääräiset tutkintokokeet otetaan huomioon pisteitä annettaessa.

 

 

Suomalainen ylioppilastutkinto

Huomioon otetaan äidinkielen, enemmän pisteitä antava matematiikan ja A-kielen koe sekä kaksi muuta parhaat pisteet antavaa koetta. Äidinkielen kokeen sijasta tehty suomi tai ruotsi toisena kielenä -koe katsotaan äidinkielen kokeeksi. Mikäli hakija on suorittanut useamman kuin yhden A-kielen, otetaan tässä huomioon parhaat pisteet antava suoritus.

 LEMC
Äidinkieli 10 9 7 5
Matematiikka, pitkä oppimäärä 10 9 7 5
Matematiikka, muu oppimäärä 8 6 4 2
A-kieli 8 6 4 2
Kaksi muuta parhaat pisteet antavaa koetta 6 4 2 0

 

Kansainväliset ylioppilastutkinnot (IB, EB, Rp)

Hakijan saama ylioppilastutkinnon yhteispistemäärä suhteutetaan suomalaisesta ylioppilastutkinnosta saatavaan maksimipistemäärään. Pisteet lasketaan kahden desimaalin tarkkuudella.

International Baccalaureate (IB) –tutkinnon maksimipistemäärä on 45. Todistuspisteet lasketaan jakamalla tutkinnon yhteispistemäärä 45:llä ja kertomalla saatu luku 40:llä.

European Baccalaureate (EB) –tutkinnon maksimipistemäärä on 100. Todistuspisteet lasketaan jakamalla tutkinnon yhteispistemäärä 100:lla ja kertomalla saatu luku 40:llä.

Helsingin saksalaisen koulun lukiossa suoritetun Reifeprüfung (Rp) –tutkinnon maksimipistemäärä on 300. Todistuspisteet lasketaan jakamalla tutkinnon yhteispistemäärä 300:lla ja kertomalla saatu luku 40:llä.

 

 

Minkälaiset arviosanat riittävät sisäänpääsyyn todistuksen perusteella keväällä 2018?

 

Kunkin hakukohteen aloituspaikoista täytetään 60 % ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella ja 40 % koepisteiden perusteella. 

 

Keväällä 2018 arvosanojen pisteytys on seuraava:

 

 

L

E

M

C

Äidinkieli

10

9

7

5

Matematiikka, pitkä oppimäärä

10

9

7

5

Matematiikka, muu oppimäärä

8

6

4

2

A-kieli

8

6

4

2

Kaksi muuta parhaat pisteet antavaa koetta

6

4

2

0

 

Keväällä 2017 aloituspaikoista täytettiin todistuksen perusteella 20 %. Pisterajat keväällä 2017 olivat seuraavat:

 

Aalto yliopisto 36 p
Tampereen yliopisto 34 p
Turun yliopisto 33 p
Oulun yliopisto 32 p
Jyväskylä, taloustiede 32 p
Muut 30 p

 

(Vuonna 2017 laudatureista ja matematiikasta sai vähemmän pisteitä kuin vuonna 2018 eli pisterajat olisivat olleet vuoden 2018 pisteytyksellä korkeammat).

 

Arvioimme, että 1-3 pistettä alemmat todistuspisteet saattavat riittää opiskelupaikan saamiseksi todistusvalinnassa. Haluamme korostaa, että kyseessä on arvio ja sen oikeellisuuteen vaikuttavat monet asiat kuten hakukohde, hakijoiden lukumäärä ja hakijoiden taso.