Valintakoe-info kauppatieteet yhteisvalinta, pääsykoekirjat 2019

Vuoden 2019 valintamenettely

Kevään 2019 valintaperusteet ovat samat kuin keväällä 2018.

 

Kaikki hakemiseen liittyvät ohjeet löytyvät kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan sivuilta osoitteesta: http://www.kauppatieteet.fi

 

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa ovat mukana Aalto-yliopistonJyväskylän yliopistonOulun yliopiston ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulut, Itä-SuomenTampereen ja Vaasan yliopistot sekä Lappeenrannan teknillinen yliopistoSvenska Handelshögskolan ja Åbo Akademi

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan piirissä olevien hakukohteiden valinta perustuu yhteisiin valintaperusteisiin. Pisteet ylioppilastutkintojen arvosanoista annetaan samalla tavalla kaikkien hakukohteiden valintoja varten. Myös valintakoe arvostellaan samalla tavalla kaikissa hakukohteissa.

Saat oikeuden suorittaa sekä kauppatieteiden kandidaatin (KTK) että maisterin (KTM) tutkinnon.

Hakeminen valtakunnallisessa yhteishaussa

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan piirissä oleviin hakukohteisiin haetaan yliopistojen valtakunnallisessa yhteishaussa osoitteessa www.opintopolku.fi.

Hakuaika alkaa 20.3.2019 ja päättyy 3.4.2019 klo 15.00. Hakemisen lisäksi Opintopolusta voi etsiä tietoa yliopistokoulutuksista. Ohjeet hakemiseen löydät Opintopolusta. Esimerkiksi kohdasta ”Yliopisto” löydät ohjeita kevään yhteishakuun.

 

Yleistä valintamenettelystä

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa valinta perustuu kaikille yhteisvalinnan piirissä oleville hakukohteille yhteisiin valintaperusteisiin.

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa opiskelijoita valitaan ensin todistusvalinnassa ylioppilastutkintotodistuksen arvosanojen perusteella. Jos hakija tulee hyväksytyksi todistusvalinnassa ensimmäiseen hakukohteeseensa, ei hän saa osallistua valintakokeeseen. Hakijat, jotka eivät tule valituksi todistusvalinnassa haluamaansa hakukohteeseen, osallistuvat valintakokeeseen, jonka perusteella valitaan koepistein. Joidenkin hakukohteiden valinnassa osa hakijoista haastatellaan.

Hakijan ei tarvitse itse ilmoittaa, hakeeko hän todistusvalinnassa tai vain koepistevalinnassa. Hakija otetaan aina huomioon kaikissa näissä valinnoissa, mikäli se on hakijan tausta huomioon ottaen mahdollista. Ensin tutkitaan, tuleeko hakija hyväksytyksi todistusvalinnassa. Jos ei tule hyväksytyksi, tutkitaan, sijoittuuko hän koepistevalinnan pisteiden perusteella hyväksyttävissä olevien joukkoon.

 

Kunkin hakukohteen aloituspaikoista täytetään 60 % ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella ja 40 % koepisteiden perusteella. Tästä poikkeuksena on haastatteluhakukohde, johon ei valita ylioppilastodistuksen perusteella, vaan lopullinen valinta perustuu haastattelusta annettavien pisteiden ja koepisteiden yhteissummaan.

 

Valintakoe, keskiviikkona 5.6.2018 klo 12.00–15.00

Hakijat, jotka eivät ole tulleet valituksi todistusvalinnassa haluamaansa hakukohteeseen, saavat osallistua valintakokeeseen. Voidakseen tulla hyväksytyksi koepistevalinnassa, hakijan on saatava valintakokeesta pisteitä vähintään 60 % valintakokeesta positiivisia pisteitä saaneiden keskiarvosta. Kokeen pituus on kolme tuntia ja se suoritetaan yhtäjaksoisesti.

 

Valintakokeessa esitetään monivalinta- ja/tai oikein/väärin-kysymyksiä. Oikeasta vastauksesta annetaan pisteitä ja väärästä vastauksesta niitä vähennetään. Vastaamatta jättäminen ei vähennä pisteitä eikä sitä ole rajoitettu. Valintakoe arvostellaan samalla tavalla kaikkien hakukohteiden valintoja varten.

Valintakokeen avulla pyritään mittaamaan talouselämään liittyvän tiedon omaksumiskykyä ja taitoa soveltaa sitä. Valintakoe perustuu seuraaviin lukion opetussuunnitelman mukaisiin oppimääriin (Opetushallituksen määräys 60/011/2015, opetussuunnitelma 1.8.2016 alkaen) sekä kokeessa mahdollisesti jaettavaan aineistoon:
– Taloustieto (YH2, yhteiskuntaopin kurssi)
– Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa (HI1, historian kurssi)
– Tilastot ja todennäköisyys  (MAB5, lyhyt matematiikka) tai Todennäköisyys ja tilastot (MAA10). Valintakokeeseen riittää jompikumpi matematiikan oppimäärä.

 

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakoe tehdään sillä kielellä, joka on ko. yliopiston opetus- ja tutkimuskieli. Valintakoekysymykset ja kokeessa mahdollisesti jaettava aineisto ovat ruotsin kielellä Hanken Svenska Handelshögskolanin ja Åbo Akademin järjestämissä kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakokeissa.

 

Aalto-yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Oulun yliopiston, Tampereen yliopiston, Turun yliopiston ja Vaasan yliopiston järjestämissä kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakokeissa valintakoekysymykset ja kokeessa mahdollisesti jaettava aineisto ovat suomen kielellä.

 

Valintakoekirjat 2019

Kurssilaisemme ovat usein kysyneet: mikä on oikea kurssikirja valintakokeessa ja mikä kirja kannattaa hankkia?

Valintakoe perustuu lukion opetussuunnitelman (OPS) mukaisiin oppimääriin (Opetushallituksen määräys 60/011/2015, opetussuunnitelma 1.8.2016 alkaen). Valintakoe ei siis perustu yksittäiseen kirjaan, vaan opetussuunnitelman mukaiseen sisältöön. Ei siis ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa pääsykoekirjaa. Yksikään markkinoilla tällä hetkellä oleva kurssikirja ei täysin vastaa opetussuunnitelman mukaista sisältöä.

 

Ekonomivalmennuksen valmennuskurssiin kuuluu oma oppikirja/teoriatiivistelmä jokaisesta aineesta ja niiden tekemisessä huomioidaan nykyisten kurssikirjojen sisältö sekä opetussuunnitelman tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Ekonomivalmennuksen kirjoissa sisältö on laajempi kuin nykyisissä kurssikirjoissa ja vastaa näin paremmin osaamisvaatimuksena olevaa opetussuunnitelman sisältöä. Ekonomivalmennuksen kirjaa käytetään valmennuskurssin oppitunneilla mutta sen lisäksi kannattaa hankkia vähintään yksi (ehkä jopa useampi) uuden opetussuunnitelman mukainen kurssikirja.  

 

Tilastot ja todennäköisyys  (MAB5, lyhyt matematiikka) tai Todennäköisyys ja tilastot (MAA10) sekä MAB8

Valmennuskurssiin kuuluu oma matematiikan kirja, jossa olemme pyrkineet esittämään kaikki vaadittavat keskeiset sisällöt. Muita matematiikan oppikirjoja et välttämättä tarvitse, mutta hankkiessasi myös jonkun toisen kirjan saat lisää harjoitustehtäviä.

 

Lukion kirjoja laskiessa tulee kuitenkin muistaa se, että montaa sieltä löytyvää tehtävää ei voida luonteensa vuoksi kysyä pääsykokeissa. Moni tehtävä ei tyypiltään sovellu nelilaskimella laskettavaksi tai ei ole mielekäs ilman tilasto-ohjelmaa.

 

MAB5 kurssiin on ainakin kolme uuden OPS:n mukaista oppikirjaa:

1) Tekijä 5, Sanoma Pro, v. 2017

2) Huippu 5, Otava, v. 2017

3) Summa 5, Edita, v. 2017

 

Kaikissa oppikirjoissa on hyvät ja huonot puolensa, mutta jos olet uutta kirjaa hankkimassa niin mielestämme kannattaa hankkia Tekijä 5, joka on kirjoista laajin. Markkinoilla on myös vanhan OPS:n mukainen Sigma 5 -oppikirja, jota ei kannata hankkia.

 

MAA10 kurssiin on ainakin 2 uuden OPS:n mukaista oppikirjaa:

1) Tekijä pitkä matematiikka 10, Sanoma pro, v. 2018

2) Juuri 10, Otava, v. 2018

 

Näistä mielestämme parempi on ehkä Sanoma pron kirja Tekijä pitkä matematiikka 10.

 

MAB8 kurssiin on ainakin kolme uuden OPS:n mukaista oppikirjaa:

1)Tekijä 8, Sanoma Pro, v. 2018

2) Huippu 8, Otava, v. 2018

3) Summa 8, Edita, v. 2018

 

Näistä kirjoista laajimmat ovat Tekijä 8 ja Summa 8. Pitkän matematiikan opiskelijoille MAB8-kurssissa on jonkin verran uutta asiaa (luottamusvälit ja testaaminen). Vaikka pääsykoevaatimuksissa ei kyseistä kurssia mainita, niin luonteeltaan kurssin aiheet ovat sellaisia, joita kokeessa saattaa esiintyä. Pohtimalla luottamusvälejä ja tilastollista testaamista tulee syvällisemmin ymmärtäneeksi pakollisten kurssien asiat, ennen kaikkea normaalijakauman. Mikäli sinulla ei ole ennestään MAB8 kurssin kirjaa niin sitä ei välttämättä kannata lähteä erikseen hankkimaan.

 

 

Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa (HI1, historian kurssi)

Lukion uuden OPS:n mukaisia kirjoja on ainakin kolme eri kirjasarjaa.

1)   Historia ajassa 1, Sanoma Pro, 2016

2)   Forum 1, Otava, 2016

3)   Kaikkien aikojen historia 1,  Edita, 2016

 

Historia ajassa 1 -kirjassa on ehkä parhaiten huomioitu uusi opetussuunnitelma ja kirjan rakenne vastaa ehkä tarkimmin opetussuunnitelman keskeisimpiä sisältöjä. Otavan Forum kirjasarja on lukioissa yleisimmin käytössä ja myös tämän vuoksi varsin suositeltava vaihtoehto. Suosittelemme hankkimaan näistä sekä Historia ajassa 1 ja Forum 1 kirjat.Forum 1 kirjassa teollistumisen osuus on selkeämpi kuin Sanoma Pron kirjassa. Useimmat vuoden 2018 valintakoekysymykset löytyivät selkeimmin Sanoma Pron kirjasta. Mielestämme selkeästi heikoin näistä kirjoista on Editan Kaikkien aikojen historia.

 

Taloustieto (YH2)

 

Lukion uuden OPS:n mukaisia kirjoja on ainakin kolme eri kirjasarjaa.

1)     Forum 2 taloustieto, Otava

2)     Jokaisen talous, Sanoma Pro, 2016

3)     Kanta 2 taloustieto, Edita, 2016

 

Sanoma Pron ja Otavan kirjat ovat näistä selkeästi parhaita. Sinun kannattaa hankkia ne molemmat.Suurimpaan osaan vuoden 2018 valintakokeen kysymyksistä löytyi suoraan ja helpoiten vastaus Sanoma Pron kirjasta Jokaisen talous kirjasta. Osa valintakokeen vastauksista löytyi vain Sanoma Pron kirjasta. Otavan Forum 2 taloustieto on monien mielestä näistä kirjoista paras. Osa vuoden 2018 valintakokeen vastauksista löytyi parhaiten ja suoraan vain Forum 2 taloustieto kirjasta.

 

Kanta 2 kirjasta puuttuu monia asioita, jotka mielestämme kuuluvat opetussuunnitelman sisältöön ja se on mielestämme heikoin näistä kirjoista. Joidenkin vuoden 2018 valintakokeen kysymysten asioita ei löytynyt Kanta 2 kirjasta.

 

Markkinoilla on myös vanhan OPS:n mukainen Otavan ”Forum 2 uusi taloustieto” -oppikirja, jota ei kannata hankkia.

 

Muut markkinoilla olevat kurssimateriaalit

Yllä mainittujen kirjasarjojen lisäksi markkinoilla on ainakin Tabletkoulun (www.tabletkoulu.fi) sähköiset kurssimateriaalit.  Tabletkoulun kurssimateriaalit ovat joiltain osin laajempia kuin edellä esitetyt mutta mielestämme Otavan ja Sanoma pron kirjat ovat selkeästi ovat parempia.

 

Turun yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden omistama yritys myy opiskelijoiden laatimia kirjatiivistelmiä osoitteessa www.paasykoekirjat.fi. Kyseiset materiaalit eivät ole virallisia pääsykoekirjoja. Emme  suosittele niiden hankkimista, koska aikaisempina vuosina niiden laatu on ollut heikko ja niissä on ollut virheitä ja puutteita. Näiden sijaan suosittelemme edellä mainittuja Sanoma Pron ja Otavan kurssikirjoja

 

Valintakoeohjeet

Hakija tekee kauppatieteellisen alan yhteisvalintakokeen sen yliopiston järjestämässä koetilaisuudessa, jonka hakukohteen hakija on asettanut kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan hakukohteista prioriteetiltaan ensimmäiseksi tai ainoaksi hakukohteeksi. Valintakokeen paikka tulee ilmoittaa hakulomakkeessa vain, jos sitä erikseen kysytään.

 

Valintakokeeseen ei lähetetä erillistä kutsua. Hakemuksensa määräaikaan mennessä jättänyt hakija voi osallistua kokeeseen sen yliopiston koesalissa, jonka hakukohteen hakija on asettanut kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan hakukohteista prioriteetiltaan ensimmäiseksi tai ainoaksi hakukohteeksi.

 

Koepaikalle tulee saapua hyvissä ajoin. Jos käytät julkisia kulkuvälineitä, tarkista aikataulut ja varaudu myös mahdollisiin myöhästymisiin. Eri syistä johtuen koe ei välttämättä ala tasan kello 12. Varaudu siihen, että koetilaisuus kestää jopa klo 16 asti. Tarkemmat ohjeet löydät kunkin yliopiston esittelyn yhteydestä.

 

Pisteiden määräytyminen

Todistusvalintajono: Todistusvalinnassa pisteet annetaan ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella (todistuspisteet).

Koepistejono: Koepistevalinnan valintapisteet muodostuvat valintakokeesta saatavien pisteiden summasta (koepisteet).

Haastatteluvalintajono: Haastatteluvalintaa varten lopulliset valintapisteet (haastatteluvalintapisteet) muodostuvat koepisteiden ja haastattelupisteiden summasta.

 

Valintakoepisteet

Valintakokeen maksimipistemäärää ei ole ennakkoon määritelty. Valintakokeessa esitetään monivalinta- ja/tai oikein/väärin -kysymyksiä. Oikeasta vastauksesta annetaan pisteitä ja väärästä vähennetään pisteitä. Vastaamatta jättämistä ei ole rajoitettu eikä vastaamatta jättämisestä vähennetä pisteitä.

 

Mikäli kokeen jälkeen kävisi ilmi, että kysymykseen on valintakokeessa jaettu vastausohje huomioon ottaenkin useampi kuin yksi oikea vastausvaihtoehto, arvostellaan koe hyväksymällä ko. kysymykseen yhtäaikaisesti kaikki oikeat vastausvaihtoehdot. Mikäli kokeen jälkeen kävisi ilmi, että kysymykseen ei valintakokeessa jaettu vastausohje huomioon ottaenkaan ole oikeaa vastausvaihtoehtoa, arvostellaan koe jättämällä ko. kysymys huomioon ottamatta. Valintakoe arvostellaan samalla tavalla kaikkien hakukohteiden valintoja varten.

 

Ylioppilastutkintojen pisteytys

Todistusvalintaa varten sekä haastatteluihin perustuviin valintoihin hakijoita kutsuttaessa annetaan enintään 40 pistettä ylioppilastutkintojen arvosanojen perusteella alla olevan mukaisesti. Huomioon otetaan vain samaa tutkintoa varten tehdyt kokeet. Korotetut arvosanat ja ylimääräiset tutkintokokeet otetaan huomioon pisteitä annettaessa.

 

 

Suomalainen ylioppilastutkinto

Huomioon otetaan äidinkielen, enemmän pisteitä antava matematiikan ja A-kielen koe sekä kaksi muuta parhaat pisteet antavaa koetta. Äidinkielen kokeen sijasta tehty suomi tai ruotsi toisena kielenä -koe katsotaan äidinkielen kokeeksi. Mikäli hakija on suorittanut useamman kuin yhden A-kielen, otetaan tässä huomioon parhaat pisteet antava suoritus.

  L E M C
Äidinkieli 10 9 7 5
Matematiikka, pitkä oppimäärä 10 9 7 5
Matematiikka, muu oppimäärä 8 6 4 2
A-kieli 8 6 4 2
Kaksi muuta parhaat pisteet antavaa koetta 6 4 2 0

 

Kansainväliset ylioppilastutkinnot (IB, EB, Rp)

Hakijan saama ylioppilastutkinnon yhteispistemäärä suhteutetaan suomalaisesta ylioppilastutkinnosta saatavaan maksimipistemäärään. Pisteet lasketaan kahden desimaalin tarkkuudella.

International Baccalaureate (IB) –tutkinnon maksimipistemäärä on 45. Todistuspisteet lasketaan jakamalla tutkinnon yhteispistemäärä 45:llä ja kertomalla saatu luku 40:llä.

European Baccalaureate (EB) –tutkinnon maksimipistemäärä on 100. Todistuspisteet lasketaan jakamalla tutkinnon yhteispistemäärä 100:lla ja kertomalla saatu luku 40:llä.

Helsingin saksalaisen koulun lukiossa suoritetun Reifeprüfung (Rp) –tutkinnon maksimipistemäärä on 300. Todistuspisteet lasketaan jakamalla tutkinnon yhteispistemäärä 300:lla ja kertomalla saatu luku 40:llä.

 

Minkälaiset arviosanat riittävät sisäänpääsyyn todistuksen perusteella keväällä 2019?

Kunkin hakukohteen aloituspaikoista täytetään 60 % ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella ja 40 % koepisteiden perusteella. 

 

Keväällä 2019 arvosanojen pisteytys on seuraava:

 

 

L

E

M

C

Äidinkieli

10

9

7

5

Matematiikka, pitkä oppimäärä

10

9

7

5

Matematiikka, muu oppimäärä

8

6

4

2

A-kieli

8

6

4

2

Kaksi muuta parhaat pisteet antavaa koetta

6

4

2

0

 

Keväällä 2018 aloituspaikoista täytettiin todistuksen perusteella 60 %. 

 

Pisterajat todistusvalinta 2018

 

Hakukohde Todistusvalinnan pisterajat 30.5.2018 Todistusvalinnan pisterajat, kun varasijoilta hyväksyminen on päättynyt
Aalto-yliopisto 34 32
Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 26 24
Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 27,56 24
Jyväskylän yliopisto, Taloustiede 28 25
Jyväskylän yliopisto, Yrityksen taloustieteet 27 24
Lappeenrannan teknillinen yliopisto 28 26
Oulun yliopisto 26 24
Tampereen yliopisto 31 29,33
Turun yliopisto, Pori 27 24
Turun yliopisto, Turku 32 30
Vaasan yliopisto 26 24
Hanken, Helsingfors 29 25
Hanken, Vasa 23 20
Åbo Akademi 25 21

 

Ne jotka eivät tulleet valituksi todistusvalinnassa 30.5.2018 osallistuivat valintakokeeseen. Sama käytäntö on myös vuonna 2019. Kun edellisen vuoden pisterajat ovat tiedossa, niin useammat hakijat korottavat yo-arvosanojaan. Tämän seurauksena uskomme pisterajojen hieman nousevan keväällä 2019.

 

 

Pisterajat koepistevalinta 2018

Hakukohde Todistusvalinnan pisterajat 28.6.2018 Todistusvalinnan pisterajat, kun varasijoilta hyväksyminen on päättynyt
Aalto-yliopisto 30 29,5
Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 24,5 24
Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 25,5 25
Jyväskylän yliopisto, Taloustiede 25,5 25,5
Jyväskylän yliopisto, Yrityksen taloustieteet 26,5 25,5
Lappeenrannan teknillinen yliopisto 26 26
Oulun yliopisto 25 24,5
Tampereen yliopisto 28,5 28
Turun yliopisto, Pori 24,5 24,5
Turun yliopisto, Turku 28,5 28,5
Vaasan yliopisto 25 24,5
Hanken, Helsingfors 17,5 17,5
Hanken, Vasa 14 13
Åbo Akademi 15,5 15