Valintakoe-info kauppatieteet yhteisvalinta 2021

Tältä sivulta löydät vuoden 2021 kauppatieteelisen alan yhteisvalinnan valintaperusteet

Vuoden 2021 valintaperusteet on julkaistu 7.10.2020. Valintaperusteet ovat samat kuin vuosina 2018-2020.

 

Millainen valintakoe on?

Vuoden 2021 valintakoe perustuu seuraaviin lukion opetussuunnitelman mukaisiin oppimääriin (Opetushallituksen määräys 60/011/2015, opetussuunnitelma 1.8.2016 alkaen):

  • Taloustieto (YH2, yhteiskuntaopin kurssi)
  • Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa (HI1, historian kurssi)
  • Tilastot ja todennäköisyys (MAB5, lyhyt matematiikka) tai Todennäköisyys ja tilastot (MAA10). Valintakokeeseen riittää jompikumpi matematiikan oppimäärä.
  • Kokeessa mahdollisesti jaettavaan aineistoon.
  • Valintakokeessa esitetään monivalinta- ja/tai oikein/väärin-kysymyksiä.
    • Oikeasta vastauksesta annetaan pisteitä ja väärästä vastauksesta niitä vähennetään. 
    • Monivalintakoe saattaa kuulostaa helpolta mutta älä anna sen hämätä – koe on todellisuudessa erittäin vaikea. Opiskelupaikan saamiseksi valintakokeessa tulee menestyä erittäin hyvin ja virheitä ei juurikaan saa tehdä. 
    • Tutustu aiemipien vuosien valintakokeisiin!

Mitä valintakokeessa menestyminen edellyttää?

Koska valintakoekiintiössä vain alle 10 % hakijoista saa haluamansa opiskelupaikan, on valintakokeeseen syytä valmistautua huolella ja valmistautumiseen tulee varata riittävästi aikaa. Käytännön kokemukseen pohjautuen voi sanoa, että opiskelupaikan saaminen edellyttää vähintään noin kahden kuukauden täysipäiväistä valmistautumista ja tuona aikana valintakoealue on luettava huolellisesti läpi neljästä kuuteen kertaan. Viime vuosina soveltavien tehtävien määrä on lisääntynyt, joten pelkällä ulkoa opettelulla ei valintakokeessa enää menesty. Valintakokeessa menestyminen edellyttää lukion opetussuunnitelman kurssien lisäksi myös liiketoimintaosaamisen perusteiden tuntemusta sekä kykyä tulkita taloudellisia tilastoja ja kuvioita.

 

Suurin osa hakijoista osallistuu edelleen valintakokeeseen 

Viime vuosina kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa on ollut noin 1 500 aloituspaikkaa ja ensisijaisia hakijoita on ollut noin 8 000. Aloituspaikoista 60 % täytetään todistuksella ja 40 % valintakokeella. Keskimäärin alle 12 % hakijoista sai opiskelupaikan todistuksella. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ensisijaisista hakijoista vain noin 5 % saa opiskelupaikan todistuksen perusteella. Uusi valintamenettely suosii sellaisia hakijoita, joilla on erinomainen todistus. Todistusvalinnan jälkeen jäljelle jää noin 7 000 ensisijaista hakijaa, joille on tarjolla valintakoekiintiössä vain noin 600 opiskelupaikkaa. Alle 10 % hakijoista saa haluamansa opiskelupaikan valintakoekiintiössä.

 

Hakukohteesta riippuen noin 90 % hakijoista osallistuu edelleen valintakokeeseen. Kilpailu opiskelupaikoista valintakoekiintiössä on kovempaa kuin aikaisemmin. Hakijan on menestyttävä valintakokeessa erittäin hyvin. Aikaisempien vuosien tulosten perusteella Ekonomivalmennuksen valmennuskurssille osallistuminen parantaa merkittävästi mahdollisuuksiasi saada unelmien opiskelupaikka kauppakorkeakoulusta.

 

Vuoden 2021 valintamenettely

Keväällä 2021 valitaan edelleen 60 % opiskelijoista todistuksen perusteella ja 40 % opiskelijoista pääsykokeen perusteella. Todistuksen pisteytykseen ei ole tullut muutoksia verrattuna 2020 vuoteen. 

 

Kaikki hakemiseen liittyvät ohjeet löytyvät kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan sivuilta osoitteesta: http://www.kauppatieteet.fi

 

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa ovat mukana Aalto-yliopistonJyväskylän yliopistonOulun yliopiston ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulut, Itä-SuomenTampereen ja Vaasan yliopistot sekä Lappeenrannan teknillinen yliopistoSvenska Handelshögskolan ja Åbo Akademi

 

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan piirissä olevien hakukohteiden valinta perustuu yhteisiin valintaperusteisiin. Pisteet ylioppilastutkintojen arvosanoista annetaan samalla tavalla kaikkien hakukohteiden valintoja varten. Myös valintakoe arvostellaan samalla tavalla kaikissa hakukohteissa. Saat oikeuden suorittaa sekä kauppatieteiden kandidaatin (KTK) että maisterin (KTM) tutkinnon.

 

Hakeminen valtakunnallisessa yhteishaussa

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan piirissä oleviin hakukohteisiin haetaan yliopistojen valtakunnallisessa yhteishaussa osoitteessa www.opintopolku.fi.

 

Hakuaika alkaa 17.3.2021 ja päättyy 31.3.2021 klo 15.00.

 

Ohjeet hakemiseen löydät Opintopolusta. Esimerkiksi kohdasta ”Yliopisto” löydät ohjeita kevään yhteishakuun.

 

Yleistä valintamenettelystä

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa valinta perustuu kaikille yhteisvalinnan piirissä oleville hakukohteille yhteisiin valintaperusteisiin.

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa opiskelijoita valitaan ensin todistusvalinnassa ylioppilastutkintotodistuksen arvosanojen perusteella. Jos hakija tulee hyväksytyksi todistusvalinnassa ensimmäiseen hakukohteeseensa, ei hän saa osallistua valintakokeeseen. Hakijat, jotka eivät tule valituksi todistusvalinnassa haluamaansa hakukohteeseen, osallistuvat valintakokeeseen, jonka perusteella valitaan koepistein. Joidenkin hakukohteiden valinnassa osa hakijoista haastatellaan.

Hakijan ei tarvitse itse ilmoittaa, hakeeko hän todistusvalinnassa tai vain koepistevalinnassa. Hakija otetaan aina huomioon kaikissa näissä valinnoissa, mikäli se on hakijan tausta huomioon ottaen mahdollista. Ensin tutkitaan, tuleeko hakija hyväksytyksi todistusvalinnassa. Jos ei tule hyväksytyksi, tutkitaan, sijoittuuko hän koepistevalinnan pisteiden perusteella hyväksyttävissä olevien joukkoon.

 

Kunkin hakukohteen aloituspaikoista täytetään 60 % ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella ja 40 % koepisteiden perusteella. 

 

Valintakoe, tiistaina 8.6.2021 klo 12.00–15.00

Hakijat, jotka eivät ole tulleet valituksi todistusvalinnassa haluamaansa hakukohteeseen, saavat osallistua valintakokeeseen. Voidakseen tulla hyväksytyksi koepistevalinnassa, hakijan on saatava valintakokeesta pisteitä vähintään 60 % valintakokeesta positiivisia pisteitä saaneiden keskiarvosta. Kokeen pituus on kolme tuntia ja se suoritetaan yhtäjaksoisesti.

 

Valintakokeessa esitetään monivalinta- ja/tai oikein/väärin-kysymyksiä. Oikeasta vastauksesta annetaan pisteitä ja väärästä vastauksesta niitä vähennetään. Vastaamatta jättäminen ei vähennä pisteitä eikä sitä ole rajoitettu. Valintakoe arvostellaan samalla tavalla kaikkien hakukohteiden valintoja varten.

 

Valintakokeen avulla pyritään mittaamaan talouselämään liittyvän tiedon omaksumiskykyä ja taitoa soveltaa sitä. Valintakoe perustuu seuraaviin lukion opetussuunnitelman mukaisiin oppimääriin (Opetushallituksen määräys 60/011/2015, opetussuunnitelma 1.8.2016 alkaen) sekä kokeessa mahdollisesti jaettavaan aineistoon:
– Taloustieto (YH2, yhteiskuntaopin kurssi)
– Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa (HI1, historian kurssi)
– Tilastot ja todennäköisyys  (MAB5, lyhyt matematiikka) tai Todennäköisyys ja tilastot (MAA10). Valintakokeeseen riittää jompikumpi matematiikan oppimäärä.

 

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakoe tehdään sillä kielellä, joka on ko. yliopiston opetus- ja tutkimuskieli. Valintakoekysymykset ja kokeessa mahdollisesti jaettava aineisto ovat ruotsin kielellä Hanken Svenska Handelshögskolanin ja Åbo Akademin järjestämissä kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakokeissa.

 

Aalto-yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Oulun yliopiston, Tampereen yliopiston, Turun yliopiston ja Vaasan yliopiston järjestämissä kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakokeissa valintakoekysymykset ja kokeessa mahdollisesti jaettava aineisto ovat suomen kielellä.

 

Valintakoekirjat 2021

Kurssilaisemme ovat usein kysyneet: mikä on oikea kurssikirja valintakokeessa ja mikä kirja kannattaa hankkia?

Valintakoe perustuu lukion opetussuunnitelman (OPS) mukaisiin oppimääriin (Opetushallituksen määräys 60/011/2015, opetussuunnitelma 1.8.2016 alkaen). Valintakoe ei siis perustu yksittäiseen kirjaan, vaan opetussuunnitelman mukaiseen sisältöön. Ei siis ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa pääsykoekirjaa. Yksikään markkinoilla tällä hetkellä oleva kurssikirja ei täysin vastaa opetussuunnitelman mukaista sisältöä.

 

Ekonomivalmennuksen valmennuskurssiin kuuluu oma oppikirja/teoriatiivistelmä jokaisesta aineesta ja niiden tekemisessä on huomioitu nykyisten kurssikirjojen sisältö sekä opetussuunnitelman tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Ekonomivalmennuksen kirjoissa sisältö on laajempi kuin nykyisissä kurssikirjoissa ja vastaa näin paremmin osaamisvaatimuksena olevaa opetussuunnitelman sisältöä. Ekonomivalmennuksen kirjaa käytetään valmennuskurssin oppitunneilla mutta sen lisäksi kannattaa hankkia vähintään yksi (ehkä jopa useampi) uuden opetussuunnitelman mukainen kurssikirja.  

 

Tilastot ja todennäköisyys  (MAB5, lyhyt matematiikka) tai Todennäköisyys ja tilastot (MAA10) 

Valmennuskurssiin kuuluu oma matematiikan kirja, jossa olemme pyrkineet esittämään kaikki vaadittavat keskeiset sisällöt. Muita matematiikan oppikirjoja et välttämättä tarvitse, mutta hankkiessasi myös jonkun toisen kirjan saat lisää harjoitustehtäviä.

 

Muiden matematiikan kirjojen osalta kannattaa huomioida, että kirjoissa käsitellään runsaasti sähköisiäohjelmia ja monien tehtävien ratkaisu vaatii niiden käyttämistä. Kauppatieteen valintakokeessa sinulla on käytössäsi vain ns. nelilaskin ja tehtävät on laadittuu niin, että niiden ratkaisemiseen se riittää. Sinun ei kannata käyttää aikaa sellaisten tehtävien opetteluun, jotka vaativat sähköisiä ohjelmia. 

Lukion kirjoja laskiessa tulee siis muistaa se, että montaa sieltä löytyvää tehtävää ei voida luonteensa vuoksi kysyä pääsykokeissa. Moni tehtävä ei tyypiltään sovellu nelilaskimella laskettavaksi tai ei ole mielekäs ilman tilasto-ohjelmaa.

 

MAB5 kurssiin on ainakin kolme uuden OPS:n mukaista oppikirjaa:

1) Tekijä 5, Sanoma Pro

2) Huippu 5, Otava

3) Summa 5, Edita

 

Kaikissa oppikirjoissa on hyvät ja huonot puolensa, mutta jos olet uutta kirjaa hankkimassa niin mielestämme kannattaa hankkia Tekijä 5, joka on kirjoista laajin. 

 

MAA10 kurssiin on ainakin 2 uuden OPS:n mukaista oppikirjaa:

1) Tekijä pitkä matematiikka 10, Sanoma pro

2) Juuri 10, Otava

 

Näistä mielestämme parempi on ehkä Sanoma pron kirja Tekijä pitkä matematiikka 10.

 

Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa (HI1, historian kurssi)

Lukion uuden OPS:n mukaisia kirjoja on ainakin kolme eri kirjasarjaa.

1)   Historia ajassa 1, Sanoma Pro

2)   Forum 1, Otava

3)   Kaikkien aikojen historia 1,  Edita

 

Historia ajassa 1 -kirjassa on parhaiten huomioitu uusi opetussuunnitelma, ja kirjan rakenne vastaa tarkimmin opetussuunnitelman keskeisimpiä sisältöjä. Otavan Forum- kirjasarja on lukioissa yleisimmin käytössä ja siksi varsin suositeltava vaihtoehto. Suosittelemme hankkimaan näistä ainakin Historia ajassa 1 -kirjan ja ehkä myös Forum 1 -kirjan. Useimmat aikaisempien vuosien valintakoekysymyksistä löytyivät selkeimmin Sanoma Pron kirjasta. Mielestämme heikoin näistä kirjoista on Editan Kaikkien aikojen historia. Toisaalta valintakokeessa on ollut kysymyksiä, joiden vastaukset löytyivät parhaiten (tai ainoastaan) Editan kirjasta. Suosittelemme tutustumaan kaikkiin kolmeen edellä mainittuun HI1 kurssin kirjaan.

 

Taloustieto (YH2)

Lukion uuden OPS:n mukaisia kirjoja on ainakin kolme eri kirjasarjaa.

1)     Forum 2 taloustieto, Otava

2)     Jokaisen talous, Sanoma Pro

3)     Kanta 2 taloustieto, Edita

 

Sanoma Pron Jokaisen talous ja Otavan Forum 2 -oppikirjat ovat näistä sisällöltään laajimmat. Sinun kannattaa hankkia ne molemmat. Suurimpaan osaan vuoden 2018 valintakokeen kysymyksistä löytyi helpoiten vastaus Sanoma Pron Jokaisen talous ‑oppikirjasta. Otavan Forum 2 Taloustieto on monien mielestä markkinoilla olevista oppikirjoista sisällöltään paras. Osaan vuoden 2018 valintakokeen kysymyksistä vastaukset löytyivätkin parhaiten ja suoraan vain Forum 2 Taloustieto -oppikirjasta. Editan Kanta 2 -oppikirjassa asiat on esitetty selkeästi ja se on helppolukuinen, mutta hieman suppea opetussuunnitelman sisältöön nähden. Toisaalta osaan vuoden 2019 ja 2020 valintakokeen kysymyksistä vastaukset löytyivät helpoiten (tai ainoastaan) Kanta 2 -kirjasta. Suosittelemme tutustumaan kaikkiin kolmeen edellä mainittuun YH2 kurssin kirjaan.

 

Muut markkinoilla olevat kurssimateriaalit

Yllä mainittujen kirjasarjojen lisäksi markkinoilla on ainakin Tabletkoulun (www.tabletkoulu.fi) sähköiset kurssimateriaalit.  Tabletkoulun kurssimateriaalit ovat joiltain osin laajempia kuin edellä esitetyt mutta mielestämme Otavan ja Sanoma pron kirjat ovat selkeästi ovat parempia.

 

Turun yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden omistama yritys myy opiskelijoiden laatimia kirjatiivistelmiä osoitteessa www.paasykoekirjat.fi. Kyseiset materiaalit eivät ole virallisia pääsykoekirjoja. Emme suosittele niiden hankkimista, koska aikaisempina vuosina niiden laatu on ollut heikko ja niissä on ollut virheitä ja puutteita. Näiden sijaan suosittelemme edellä mainittuja Sanoma Pron ja Otavan kurssikirjoja.

 

Valintakoeohjeet

Hakija voi valita, millä koepaikkakunnalla osallistuu valintakokeeseen. Hakija ilmoittaa sitovasti koepaikkansa hakulomakkeella Opintopolussa.

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakoe tehdään sillä kielellä, joka on ko. yliopiston opetus- ja tutkimuskieli (Yliopistolaki 558/2009, 11 §).

 

Valintakokeeseen ei lähetetä erillistä kutsua. Jokainen hakemuksensa määräaikaan mennessä toimittanut saa osallistua valintakokeeseen, mikäli ei ole tullut hyväksytyksi todistusvalinnassa ensimmäiseen kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan hakukohteeseensa.

 

Koepaikalle tulee saapua hyvissä ajoin. Jos käytät julkisia kulkuvälineitä, tarkista aikataulut ja varaudu myös mahdollisiin myöhästymisiin. Eri syistä johtuen koe ei välttämättä ala tasan kello 12. Varaudu siihen, että koetilaisuus kestää jopa klo 16 asti. Tarkemmat ohjeet löydät kunkin yliopiston esittelyn yhteydestä.

 

Pisteiden määräytyminen

Todistusvalintajono: Todistusvalinnassa pisteet annetaan ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella (todistuspisteet).

Koepistejono: Koepistevalinnan valintapisteet muodostuvat valintakokeesta saatavien pisteiden summasta (koepisteet).

Haastatteluvalintajono: Haastatteluvalintaa varten lopulliset valintapisteet (haastatteluvalintapisteet) muodostuvat koepisteiden ja haastattelupisteiden summasta.

 

Valintakoepisteet

Valintakokeen maksimipistemäärää ei ole ennakkoon määritelty. Valintakokeessa esitetään monivalinta- ja/tai oikein/väärin -kysymyksiä. Oikeasta vastauksesta annetaan pisteitä ja väärästä vähennetään pisteitä. Vastaamatta jättämistä ei ole rajoitettu eikä vastaamatta jättämisestä vähennetä pisteitä.

 

Mikäli kokeen jälkeen kävisi ilmi, että kysymykseen on valintakokeessa jaettu vastausohje huomioon ottaenkin useampi kuin yksi oikea vastausvaihtoehto, arvostellaan koe hyväksymällä ko. kysymykseen yhtäaikaisesti kaikki oikeat vastausvaihtoehdot. Mikäli kokeen jälkeen kävisi ilmi, että kysymykseen ei valintakokeessa jaettu vastausohje huomioon ottaenkaan ole oikeaa vastausvaihtoehtoa, arvostellaan koe jättämällä ko. kysymys huomioon ottamatta. Valintakoe arvostellaan samalla tavalla kaikkien hakukohteiden valintoja varten.

 

Ylioppilastutkintojen pisteytys

Suomalainen ylioppilastutkinto

Todistusvalinnan pisteytystaulukko, suomalainen yo-tutkinto

Todistusvalinnan pisteet lasketaan alla olevan taulukon mukaan. Todistuspisteiden maksimimäärä on 154 ja todistusvalinnassa on saatava vähintään 77 pistettä. Olet mukana todistusvalinnassa, jos olet suorittanut (ns. kynnysehto) matematiikan (joko pitkä tai lyhyt) kokeen hyväksytysti.
Hakija voi saada pisteitä viidestä aineesta:

  • Äidinkieli
  • Matematiikka (pitkä tai lyhyt)
  • Hakijalle parhaat pisteet tuottava kieli
  • Kaksi hakijalle parhaat pisteet tuottavaa ainetta

Jos hakijalta puuttuu jokin edellä mainituista aineista, ei hän saa siitä pisteitä. Hänet kuitenkin otetaan huomioon todistusvalinnassa. Yhdestä aineesta voi saada pisteet vain kerran. Esimerkiksi matematiikasta voi saada pisteitä vain pitkästä tai lyhyestä matematiikasta. Hakija voi saada pisteitä useammasta eri kielestä.

 

*äidinkieli: suomi, ruotsi, saame tai suomi/ruotsi toisena kielenä
Jos hakija on suorittanut kaksi koetta äidinkielen oppimääränä, huomioidaan pisteytyksessä toinen (paremmat pisteet antava) kohdassa äidinkieli ja toinen kohdassa kieli, pitkä oppimäärä.
** EB-, IB-, RP-/DIA-tutkintoaineet, joille ei löydy vastinetta suomalaisessa ylioppilastutkinnossa pisteytetään kohdan muut reaaliaineet mukaan.

Vanhanmuotoisesta reaalista ei voi saada pisteitä.

 

Kansainväliset ylioppilastutkinnot (IB, EB, Rp/DIA)

Eurooppalainen ylioppilastutkinto (EB), International Baccalaureate-tutkinto (IB) sekä Suomessa suoritetut Reifeprüfung (RP) -tutkinto ja Deutsches Internationales Abitur (DIA) -tutkinto pisteytetään todistusvalinnassa suomalaisen ylioppilastutkinnon tapaan.

International Baccalaureate -tutkinto (IB)

Ainekohtaisen kokeen pistemäärää vastaa suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoja seuraavasti.

 


IB-tutkinnon reaaliaineet pisteytetään pistetaulukkojen mukaisesti.
 
Eurooppalainen ylioppilastutkinto (EB)

Ainekohtaisen kirjallisen tai suullisen kokeen pistemäärää vastaa suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoja seuraavasti.

 


EB-tutkinnon reaaliaineet pisteytetään koulutusten pistetaulukkojen mukaisesti.

 

Reifeprüfung (RP) -tutkinto ja Deutsches Internationales Abitur (DIA) -tutkinto

Ainekohtaisen kirjallisen tai suullisen kokeen pistemäärää vastaa suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoja seuraavasti.

 


RP-/ DIA-tutkinnon reaaliaineet pisteytetään pistetaulukkojen mukaisesti.
Mikäli pisteytettävät aineet eivät sisälly hakijan tutkintoaineisiin, katsotaan pisteet Helsingin Saksalaisen koulun antamasta vastaavuustodistuksesta.

 

https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-opiskelijavalinnoissa-muuttuu-vuoteen-2020-menessa/yliopistojen-todistusvalinnat-2020/#yo-ebibrpdia

Minkälaiset arvosanat riittävät sisäänpääsyyn todistuksen perusteella keväällä 2021?

Sivulla  https://www.ekonomivalmennus.com/todistusvalintalaskuri voit laskea vuoden 2020 arvosanojen pisteytystaulukon perusteella todistusvalintapisteesi. Jos pisteesi olisivat riittäneet sisäänpääsyyn keväällä 2020, sisäänpääsy on todistusvalinnalla hyvin mahdollista myös keväällä 2021. Oletamme, että pisterajat jonkin verran nousevat vuodesta 2020, koska ylioppilasarvosanojen korottajien lukumäärä on noussut aikaisemmista vuosista. Myös hakijoiden tietoisuuden lisääntyminen todistuvalinnan merkityksestä saattaa vaikuttaa todistuvalinnan pisterajoihin.

 

Esimerkki 1:
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, vuoden 2020 pisteraja oli 121,1 pistettä ja lopullinen raja oli 116 pistettä.

Kokonaispistemäärään vaikuttaa suuresti se, mitkä kaksi ainetta luetaan kohtaan ”muut kaksi parhaat pisteet tuottavaa ainetta”. Esimerkiksi seuraavilla arvosanoilla:
• Pitkä matematiikka E: 30,0 pistettä
• Äidinkieli E: 27,5 pistettä
• A-kieli E: 23,6 pistettä
• Muu aine, yhteiskuntaoppi E: 16,7 pistettä
• Muu aine, historia E: 20,4 pistettä
sai yhteensä 118,2 pistettä, mikä olisi riittänyt todistusvalinnassa mutta varasijamenettelyn jälkeen.

 

Esimerkiksi seuraavilla arvosanoilla:
• Lyhyt matematiikka E 23,6 pistettä
• Äidinkieli E 27,5 pistettä
• A-kieli E: 23,6 pistettä
• Muu aine, yhteiskuntaoppi L: 20,0 pistettä
• Muu aine, historia E: 24,5 pistettä
sai yhteensä 115,1 pistettä. Tämä ei olisi riittänyt todistuvalinnassa keväällä 2020.

 

Esimerkki 2:

Kokonaispistemäärään vaikuttaa suuresti se, mitkä kaksi ainetta luetaan kohtaan ”muut kaksi parhaat pisteet tuottavaa ainetta”. Esimerkiksi seuraavilla arvosanoilla:
• Lyhyt matematiikka M: 18,9 pistettä
• Äidinkieli M: 22,0 pistettä
• A-kieli M: 18,9 pistettä
• Muu aine, historia M: 16,3 pistettä
• Muu aine, yhteiskuntaoppi M: 13,3 pistettä
sai yhteensä 89,4 pistettä, mikä ei olisi riittänyt sisäänpääsyyn mihinkään kauppakorkeakouluun todistusvalinnassa.

Edellä esitetyt laskelmat ovat vain esimerkkejä. Voi hyvin olla mahdollista, että sisäänpääsyyn vaaditaan enemmän tai vähemmän pisteitä kuin esimerkkilaskelmissamme.

 

 

Hakijat, jotka eivät tulleet valituksi todistusvalinnassa 22.5.2020, osallistuivat valintakokeeseen. Sama käytäntö on myös keväällä vuonna 2021. Lopulliset pisterajat muodostuivat kesällä varasijamenettelyn jälkeen. Keväällä 2020 oli Koronan vuoksi käytössä myös 2. todistusvalinta, mutta sen rajoihin ei kannata kiinnittää huomiota, koska se ei ole enää käytössä keväällä 2021.