Oppimistavat ja oppimistyylit

Oppimiskäsityksiä ja opetusmenetelmiä on lukuisia ja niitä on tutkittu varsin runsaasti. Jokaisella menetelmällä ja käsityksellä on kannattajansa mutta oppiminen on yksilöllistä ja me kaikki opimme eri tavalla. Kaikki opetus ei sovi kaikille, vaan se riippuu yksilöstä ja hänen ominaisuuksistaan. Erilaiset oppimistyylit tulee myös ottaa huomioon opetuksessa ja opetuksen suunnittelussa. Oppimistyylillä tarkoitetaan yksilölle yleistä, tiedostamatonta taipumusta käyttää tietynlaisia oppimisstrategioita tai opiskelutapoja.

Teoria oppimistyyliajattelusta on kumottu viimeisimmissä tutkimuksissa ja se on poistettu uusimmista oppikirjoista. Näillä sivuilla esitettyjä tietoa oppimistyyleistä ei siksi kannata käyttää tutkimuksen lähteinä tai opiskellesssa psykologiaa.

Lisää aiheesta ainakin seuraavissa lähteissä:

Visuaalinen oppimistyyli

Visuaalinen oppiminen perustuu kuviin ja kuvioihin eli näkemiseen ja näkemällä oppimiseen. Visuaalisella oppimistyylillä tarkoitetaan näköhavaintoon perustuvaa oppimista. Tällaisella oppijalla korostuu näköaistin ja näkemisen merkitys. Hän kykenee palauttamaan mieleensä erilaisia näkömielikuvia, joiden avulla hän rakentaa uutta oppimaansa. Kun visuaalinen oppija puhuu esimerkiksi kokemuksistaan, hän näkee ne kuvina ja käyttää puheensa tukena näkemiseen liittyviä ilmaisuja. Hänen tyypillisesti käyttämiä verbejä ovat esimerkiksi nähdä, näyttää, tarkentaa, erottaa, maalailla, selventää, kirkastaa. Esimerkiksi luennolla ollessaan visuaalisesti suuntautunut ihminen toivoo, että hänelle näytettäisiin asiat joko todellisina tai havainnollistavina kuvina tai ne kuvailtaisiin sanoin. Visuaalinen ihminen kiinnittää huomiota siihen, miltä asiat näyttävät: koti on siisti, työpöytä järjestyksessä ja vaatetus huoliteltua ja hyvännäköistä. Visuaalinen ihminen elehtii usein käsillään paljon, koska hän samalla ikään kuin piirtää esittämäänsä asiaa. Hän on järjestelmällinen ja haluaa, että asiat etenevät sujuvasti ja jos asiat eivät etene ripeästi, hän saattaa tulla jopa kärsimättömäksi. Kommunikoidessaan hän pitää katsekontaktia toiseen. Visuaalisesti suuntautunut henkilö oppii näkemällä ja katselemalla. Hän pitää kuvauksista ja pysähtyy usein näkemään mielessään opetettavaa asiaa. Hän on usein hyvä keskittymään ja hänellä on vilkas mielikuvitus. Opetustilanteessa visuaalisella ihmisellä tarkkaavaisuus suuntautuu usein kalvoihin ja hyvin tehtyihin monisteisiin.

Seuraavassa muutamia keinoja mitä visuaalinen oppija voi käyttää hyväkseen opiskellessaan:

  • muistiinpanoissa voi käyttää apuna kaavioita sekä alleviivauksia ja muita merkintöjä. Omien kuvien piirtäminen helpottaa assosiaatioiden syntymistä ja mieleen palauttamista. Apuvälineeksi saattaa usein soveltua ns. mind map.
  • muistiinpanoissa ja piirroksissa tulisi käyttää suuria paperiarkkeja, vaikkapa A3-kokoisia. Muistiinpanoissasi voi käyttää välillä tikkukirjaimiakin, joilla voi korostaa asian tärkeyttä. Tenttiin lukiessa tenttiin voi esimerkiksi kiinnitellä muistiinpanoja ympäri kotia, jolloin ne ovat aina näkyvillä.
  • Uuden informaation lukeminen on myös tärkeää sen sijaan että ainoastaan kuunneltaisiin sitä. Kuunnellessa suullista esitystä, tulisi keskittyä tiukasti asiaan ja mahdollisesti piirtää kuullusta omaa hahmotelmaa.
  • Mielessä voi kuvia muistin tueksi.

Auditiivinen oppija

Auditiivinen oppiminen tapahtuu kuuntelemalla. Auditiivisella oppimisella tarkoitetaan kuulohavaintoon perustuvaa oppimista. Tällaisella henkilöllä korostuu kuuloaistin ja kuulemisen merkitys. Auditiivisella oppijalla on tarkat korvat ja hän tallentaa havaintonsa kuulokuvien muotoon. Hän kiinnittää huomiota ympärillä kuuluviin ääniin ja keskusteluihin. Auditiivisesti orientoitunut pitää siitä, että esimerkiksi luennolla asiat kerrotaan hänelle. Lisäksi hän usein rakastaa myös omaa ääntään. Auditiivinen ihminen kiinnittää huomiota siihen, miltä asiat kuulostavat. Auditiivisesti suuntautunut ei elehdi, vaan selittää paljon ja järjestelmällisesti. Hän etenee hitaasti, koska hän puhuu mielessään asiat ja toistaa myös toisen puheen. Kommunikoidessaan hän kääntää mielellään päätään siten, että kuulee paremmin. Auditiivinen ihminen oppii sanallisten ohjeiden avulla ja toistaa (puhuu) asiat mielessään. Rytmi ja musiikki saattavat helpottaa oppimista. Auditiivisesti suuntautunut nauttii vuoropuhelusta ja selittämisestä. Hän esimerkiksi etsii sanallisia selityksiä ongelmaratkaisuille.

  • Seuraavassa muutamia keinoja mitä auditiivinen oppija voi käyttää hyväkseen opiskellessaan:
  • Tulisi keskittyä kuuntelemaan ja välttää tarpeettomien muistiinpanojen tekemistä koska, se häiritsee kuuntelemista.
  • Auditiivinen oppija voi sanella nauhalle, mitä haluaa oppia. Nauhoitusta voi myös kuunnella. Lyhyen kirjallisen yhteenvedon laatiminen voi edistää oppimista. Nauhoittaessa oppii omasta puheestaan. Kotona ollessasi voi käyttää lyhyetkin joutoajat hyväksesi kuuntelemalla nauhoituksia.
  • Keskustelu muiden kanssa erityisen hankalista kohdista.
  • Opiskellessa yritetään minimoida kaikki muu melu ja häiritsevät äänet.

Kinesteettinen oppiminen

Kinesteettisellä oppimisella tarkoitetaan tuntohavaintoon perustuvaa oppimista. Kinesteettinen oppija oppii tunnustellen ja kokemuksen kautta parhaiten. Hänelle on tärkeää, miltä jokin asia, esine tai liike tuntuu. Esimerkiksi miltä vaatteet tuntuvat hänen päällään tai millaiselta tuoli tuntuu istua. Opiskelutilanteessa – esimerkiksi tenttiin lukiessa – tämä tarkoittaa, että ympäristön pitäisi tuntua mukavalta.

Kinesteettinen oppija hahmottaa ihmisten tarkoitukset ilmeiden, eleiden ja liikkeiden kautta. Hänen käyttämänsä kieli on myös hyvin konkreettista: ”Minusta tuntuu…” ja ”Tämä vaikuttaa…”. Kinesteettinen ihminen kiinnittää huomion luennolla esimerkiksi siihen, miten luennoitsija kertoo asioista; kokeeko hän oppimisen aikana hyviä ”fiilinkejä”. Opitun palauttamisessa kinesteettinen oppija tukeutuu juuri oppimistilanteessa tulleisiin kokemuksiin: hän muistaa, miltä jokin asia tuntui, millainen tunnelma siihen liittyi. Kinesteettiset ihmiset ovat fyysisesti suuntautuneita. Lukiessaan he saattavat käyttää esimerkiksi sormea tai kirjainmerkkiä apunaan. (Oppimisklinikka 2008.)

Seuraavassa muutamia keinoja mitä kinesteettinen oppija voi käyttää hyväkseen opiskellessaan:

  • Muistiinpanoja voi tehdä pahvilapuille ja sivujen marginaaliin.
  • Hyödynnetään havaintoesityksiä.
  • Vältetään istumasta paikoillaan, kun opiskellaan uutta. Lukeminen kävellessä huoneessa edestakaisin on opiskeltaessa usein hyvin tehokas tapa.