Valintakoe-info

Tältä sivulta löydät vuoden 2022 kauppatieteelisen alan yhteisvalinnan valintaperusteet sekä pisterajat 2021.

Valintaperusteisiin ei ole tullut muutoksia ja ne ovat samat kuin vuosina 2021-2018.

Kauppatieteet pisterajat 2021 todistusvalinta

YliopistoTodistusvalinnan tulokset 27.5.2021
Lopulliset todistusvalinnan pisterajat varasijamenettelyn jälkeen
23.8.2021
Aalto-yliopiston
kauppakorkeakoulu
121,7117
Turun yliopiston
kauppakorkeakoulu (Turku)
114109
Tampereen
yliopisto
114109,6
Vaasan
yliopisto
102,195,6
Oulun
kauppakorkeakoulu
104,497,7
Lappeenrannan
teknillinen yliopisto
105,896,1
Jyväskylän
kauppakorkeakoulu, Kauppatiede
106,5101,6
Jyväskylän
kauppakorkeakoulu, Taloustiede
98,387,9
Turun yliopiston
kauppakorkeakoulu (Pori)
100,495
Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus99,694,2
Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus101,795,7
Hanken, Helsingfors106,399,2
Hanken, Vasa9483,1
Åbo Akademi97,388,5

Kauppatieteet pisterajat 2021 valintakoe

YliopistoValintakoevalinta pisterajat 6.7.2021
ensikertalaiset
Valintakoevalinta pisterajat 6.7.2021
kaikki
Valintakoevalinta pisterajat lopulliset
ensikertalaiset
Valintakoevalinta pisterajat lopulliset
kaikki
Aalto-yliopiston
kauppakorkeakoulu
29,9626,9429,9626,45
Turun yliopiston
kauppakorkeakoulu (Turku)
26,9624,9426,9624,92
Tampereen
yliopisto
25,9824,9225,9824,49
Vaasan
yliopisto
23,9421,9223,9221,45
Oulun
kauppakorkeakoulu
23,9621,4323,9620,96
Lappeenrannan
teknillinen yliopisto
24,4322,9624,4322,41
Jyväskylän
kauppakorkeakoulu, Kauppatiede
24,4522,9624,4322,94
Jyväskylän
kauppakorkeakoulu, Taloustiede
22,4320,9421,920,43
Turun yliopiston
kauppakorkeakoulu (Pori)
22,9821,4322,9820,96
Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus21,920,9221,4920,47
Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus22,9621,9422,9621,94
Hanken, Helsingfors18,9213,3718,4112,41
Hanken, Vasa10,98,9210,867,88
Åbo Akademi13,3310,912,479,37

Millainen valintakoe on?

Valintakokeen avulla pyritään mittaamaan talouselämään liittyvän tiedon omaksumiskykyä ja taitoa soveltaa sitä. Vuoden 2022 valintakoe perustuu seuraaviin lukion opetussuunnitelman mukaisiin oppimääriin (Opetushallituksen määräys 60/011/2015) sekä kokeessa mahdollisesti jaettavaan aineistoon.

  • Taloustieto (YH2, yhteiskuntaopin kurssi)
  • Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa (HI1, historian kurssi)
  • Tilastot ja todennäköisyys (MAB5, lyhyt matematiikka) tai Todennäköisyys ja tilastot (MAA10). Valintakokeeseen riittää jompikumpi matematiikan oppimäärä.
  • Valintakokeessa esitetään monivalinta- ja/tai oikein/väärin-kysymyksiä.
    • Oikeasta vastauksesta annetaan pisteitä ja väärästä vastauksesta niitä vähennetään pisteitä. 
    • Monivalintakoe saattaa kuulostaa helpolta mutta älä anna sen hämätä – koe on todellisuudessa erittäin vaikea. Opiskelupaikan saamiseksi valintakokeessa tulee menestyä erittäin hyvin ja virheitä ei juurikaan saa tehdä.
    • Tutustu aiemipien vuosien valintakokeisiin!

Mitä valintakokeessa menestyminen edellyttää?

Keväällä 2021 valintakokeeseen osallistuneista vain noin 4 % sai opiskelupaikan valintakoekiintiössä. Valintakokeeseen syytä valmistautua huolella ja valmistautumiseen tulee varata riittävästi aikaa. Käytännön kokemukseen pohjautuen voi sanoa, että opiskelupaikan saaminen edellyttää vähintään noin kahden kuukauden täysipäiväistä valmistautumista ja tuona aikana valintakoealue on luettava huolellisesti läpi neljästä kuuteen kertaan. Viime vuosina soveltavien tehtävien määrä on lisääntynyt, joten pelkällä ulkoa opettelulla ei valintakokeessa enää menesty. Valintakokeessa menestyminen edellyttää lukion opetussuunnitelman kurssien lisäksi myös liiketoimintaosaamisen perusteiden tuntemusta sekä kykyä tulkita taloudellisia tilastoja ja kuvioita.

Suurin osa hakijoista osallistuu edelleen valintakokeeseen

Viime vuosina kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa on ollut noin 1 500 aloituspaikkaa ja ensisijaisia hakijoita on ollut noin 8 000. Aloituspaikoista 60 % täytetään todistuksella ja 40 % valintakokeella. Keskimäärin alle 12 % hakijoista sai opiskelupaikan todistuksella. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ensisijaisista hakijoista vain noin 5 % saa opiskelupaikan todistuksen perusteella. Uusi valintamenettely suosii sellaisia hakijoita, joilla on erinomainen todistus. Todistusvalinnan jälkeen jäljelle vain noin 600 opiskelupaikkaa. Keväällä 2021 valintakokeeseen osallistuneista vain noin 4 % sai opiskelupaikan valintakoekiintiössä. 

Hakukohteesta riippuen noin 90 % hakijoista osallistuu edelleen valintakokeeseen. Kilpailu opiskelupaikoista valintakoekiintiössä on kovempaa kuin aikaisemmin. Hakijan on menestyttävä valintakokeessa erittäin hyvin. Aikaisempien vuosien tulosten perusteella Ekonomivalmennuksen valmennuskurssille osallistuminen parantaa merkittävästi mahdollisuuksiasi saada unelmien opiskelupaikka kauppakorkeakoulusta.

Vuoden 2022 valintamenettely

Keväällä 2022 valitaan edelleen 60 % opiskelijoista todistuksen perusteella ja 40 % opiskelijoista pääsykokeen perusteella. Todistuksen pisteytykseen ei ole tullut muutoksia verrattuna 2021 vuoteen. 

Kaikki hakemiseen liittyvät ohjeet löytyvät kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan sivuilta osoitteesta: http://www.kauppatieteet.fi

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa ovat mukana Aalto-yliopistonJyväskylän yliopistonOulun yliopiston ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulut, Itä-SuomenTampereen ja Vaasan yliopistot sekä Lappeenrannan teknillinen yliopistoSvenska Handelshögskolan ja Åbo Akademi

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan piirissä olevien hakukohteiden valinta perustuu yhteisiin valintaperusteisiin. Pisteet ylioppilastutkintojen arvosanoista annetaan samalla tavalla kaikkien hakukohteiden valintoja varten. Myös valintakoe arvostellaan samalla tavalla kaikissa hakukohteissa. Saat oikeuden suorittaa sekä kauppatieteiden kandidaatin (KTK) että maisterin (KTM) tutkinnon. 

Hakeminen valtakunnallisessa yhteishaussa

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan piirissä oleviin hakukohteisiin haetaan yliopistojen valtakunnallisessa yhteishaussa osoitteessa www.opintopolku.fi. Voit hakea enintään kuuteen ammattikorkeakoulun ja yliopiston hakukohteeseen. 

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnalla tarkoitetaan sitä, että yhteisvalinnan piirissä olevien hakukohteiden mukaisissa valinnoissa käytetään samoja valintaperusteita ja samaa valintakoetta. Nämä hakukohteet on merkitty Opintopolussa tekstillä ”Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta”.

Hakuaika alkaa 16.3.2022 ja päättyy 30.3.2022 klo 15.00.

Yleistä valintamenettelystä

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa valinta perustuu kaikille yhteisvalinnan piirissä oleville hakukohteille yhteisiin valintaperusteisiin.

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa opiskelijoita valitaan ensin todistusvalinnassa ylioppilastutkintotodistuksen arvosanojen perusteella. Jos hakija tulee hyväksytyksi todistusvalinnassa ensimmäiseen hakukohteeseensa, ei hän saa osallistua valintakokeeseen. Hakijat, jotka eivät tule valituksi todistusvalinnassa haluamaansa hakukohteeseen, osallistuvat valintakokeeseen, jonka perusteella valitaan koepistein. Joidenkin hakukohteiden valinnassa osa hakijoista haastatellaan.

Hakijan ei tarvitse itse ilmoittaa, hakeeko hän todistusvalinnassa tai vain koepistevalinnassa. Hakija otetaan aina huomioon kaikissa näissä valinnoissa, mikäli se on hakijan tausta huomioon ottaen mahdollista. Ensin tutkitaan, tuleeko hakija hyväksytyksi todistusvalinnassa. Jos ei tule hyväksytyksi, tutkitaan, sijoittuuko hän koepistevalinnan pisteiden perusteella hyväksyttävissä olevien joukkoon.

Kunkin hakukohteen aloituspaikoista täytetään 60 % ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella ja 40 % koepisteiden perusteella. 

Valintakoe, tiistaina 7.6.2022 klo 12.00–15.00

Hakijat, jotka eivät tule valituksi todistusvalinnassa ylimmäksi asettamaansa kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan hakukohteeseen, voivat osallistua valintakokeeseen, jonka perusteella valitaan valintakoepistein. Hakija ilmoittaa sitovasti koepaikkansa hakulomakkeella Opintopolussa.

Hakija voi valita yliopiston/korkeakoulun sekä paikkakunnan, jossa kokeensa suorittaa. Valintakoe tehdään kokeen suorituspaikan opetus- ja tutkintokielellä (Yliopistolaki 558/2009, 11 §). 

HUOM! Älä valitse Hanken svenska handelshögskolan tai Åbo akademi kokeen suorituspaikaksi, jos haluat tehdä kokeen suomen kielellä.

Valintakokeen avulla pyritään mittaamaan talouselämään liittyvän tiedon omaksumiskykyä ja taitoa soveltaa sitä. Valintakoe perustuu seuraaviin lukion opetussuunnitelman mukaisiin oppimääriin (Opetushallituksen määräys 60/011/2015) sekä kokeessa mahdollisesti jaettavaan aineistoon:

  • Taloustieto (YH2, yhteiskuntaopin kurssi)
  • Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa (HI1, historian kurssi)
  • Tilastot ja todennäköisyys  (MAB5, lyhyt matematiikka) tai Todennäköisyys ja tilastot (MAA10). Valintakokeeseen riittää jompikumpi matematiikan oppimäärä.

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakoe tehdään sillä kielellä, joka on ko. yliopiston opetus- ja tutkimuskieli. Valintakoekysymykset ja kokeessa mahdollisesti jaettava aineisto ovat ruotsin kielellä Hanken Svenska Handelshögskolanin ja Åbo Akademin järjestämissä kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakokeissa.

Aalto-yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Oulun yliopiston, Tampereen yliopiston, Turun yliopiston ja Vaasan yliopiston järjestämissä kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakokeissa valintakoekysymykset ja kokeessa mahdollisesti jaettava aineisto ovat suomen kielellä.

Valintakoekirjat 2022

Kurssilaisemme ovat usein kysyneet: mikä on oikea kurssikirja valintakokeessa ja mikä kirja kannattaa hankkia?

Valintakoe perustuu lukion opetussuunnitelman (OPS) mukaisiin oppimääriin (Opetushallituksen määräys 60/011/2015). Valintakoe ei siis perustu yksittäiseen kirjaan, vaan opetussuunnitelman mukaiseen sisältöön. Ei siis ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa pääsykoekirjaa. Yksikään markkinoilla tällä hetkellä oleva kurssikirja ei täysin vastaa opetussuunnitelman mukaista sisältöä.

Ekonomivalmennuksen valmennuskurssiin kuuluu oma oppikirja jokaisesta aineesta ja niiden tekemisessä on huomioitu nykyisten lukion kurssikirjojen sisältö sekä opetussuunnitelman tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Ekonomivalmennuksen kirjoissa sisältö on laajempi kuin nykyisissä lukion kurssikirjoissa ja vastaa näin paremmin osaamisvaatimuksena olevaa opetussuunnitelman sisältöä. Ekonomivalmennuksen kirjaa käytetään valmennuskurssin oppitunneilla mutta sen lisäksi kannattaa hankkia vähintään yksi (ehkä jopa useampi) uuden opetussuunnitelman mukainen lukion kurssikirja.  

Tilastot ja todennäköisyys (MAB5, lyhyt matematiikka) tai Todennäköisyys ja tilastot (MAA10)

Valmennuskurssiin kuuluu oma matematiikan kirja, jossa olemme pyrkineet esittämään kaikki vaadittavat keskeiset sisällöt. Muita matematiikan oppikirjoja et välttämättä tarvitse, mutta hankkiessasi myös jonkun toisen kirjan saat lisää harjoitustehtäviä.

Muiden matematiikan kirjojen osalta kannattaa huomioida, että kirjoissa käsitellään runsaasti sähköisiäohjelmia ja monien tehtävien ratkaisu vaatii niiden käyttämistä. Kauppatieteen valintakokeessa sinulla on käytössäsi vain ns. nelilaskin ja tehtävät on laadittuu niin, että niiden ratkaisemiseen se riittää. Sinun ei kannata käyttää aikaa sellaisten tehtävien opetteluun, jotka vaativat sähköisiä ohjelmia. 

Lukion kirjoja laskiessa tulee siis muistaa se, että montaa sieltä löytyvää tehtävää ei voida luonteensa vuoksi kysyä pääsykokeissa. Moni tehtävä ei tyypiltään sovellu nelilaskimella laskettavaksi tai ei ole mielekäs ilman tilasto-ohjelmaa.

MAB5 kurssiin on ainakin kolme uuden OPS:n mukaista oppikirjaa:

  1. Tekijä 5, Sanoma Pro
  2. Huippu 5, Otava
  3. Summa 5, Edita

Kaikissa oppikirjoissa on hyvät ja huonot puolensa, mutta jos olet uutta kirjaa hankkimassa niin mielestämme kannattaa hankkia Tekijä 5, joka on kirjoista laajin. 

MAA10 kurssiin on ainakin 2 uuden OPS:n mukaista oppikirjaa:

  1. Tekijä pitkä matematiikka 10, Sanoma pro
  2. Juuri 10, Otava

Näistä mielestämme parempi on ehkä Sanoma pron kirja Tekijä pitkä matematiikka 10.

Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa (HI1, historian kurssi)

Lukion uuden OPS:n mukaisia kirjoja on ainakin kolme eri kirjasarjaa.

  1. Historia ajassa 1, Sanoma Pro
  2. Forum 1, Otava
  3. Kaikkien aikojen historia 1,  Edita

Historia ajassa 1 -kirjassa on parhaiten huomioitu uusi opetussuunnitelma, ja kirjan rakenne vastaa tarkimmin opetussuunnitelman keskeisimpiä sisältöjä. Otavan Forum- kirjasarja on lukioissa yleisimmin käytössä ja siksi varsin suositeltava vaihtoehto. Suosittelemme hankkimaan näistä ainakin Historia ajassa 1 -kirjan ja ehkä myös Forum 1 -kirjan. Useimmat aikaisempien vuosien valintakoekysymyksistä löytyivät selkeimmin Sanoma Pron kirjasta. Mielestämme heikoin näistä kirjoista on Editan Kaikkien aikojen historia. Toisaalta valintakokeessa on ollut kysymyksiä, joiden vastaukset löytyivät parhaiten (tai ainoastaan) Editan kirjasta. Suosittelemme tutustumaan kaikkiin kolmeen edellä mainittuun HI1 kurssin kirjaan.

Taloustieto (YH2)

Lukion uuden OPS:n mukaisia kirjoja on ainakin kolme eri kirjasarjaa.

  1. Forum 2 taloustieto, Otava
  2. Jokaisen talous, Sanoma Pro
  3. Kanta 2 taloustieto, Edita

Sanoma Pron Jokaisen talous ja Otavan Forum 2 -oppikirjat ovat näistä sisällöltään laajimmat. Sinun kannattaa hankkia ne molemmat. Sanoma Pron Jokaisen talous ‑oppikirja vastaa parhaiten lukion opetussuunnitelman YH2 kurssia. Otavan Forum 2 Taloustieto on monien mielestä markkinoilla olevista oppikirjoista sisällöltään paras taloustiedon näkökulmasta. Editan Kanta 2 -oppikirjassa asiat on esitetty selkeästi ja se on helppolukuinen, mutta hieman suppea opetussuunnitelman sisältöön nähden. Suosittelemme tutustumaan kaikkiin kolmeen edellä mainittuun YH2 kurssin kirjaan.

Muut markkinoilla olevat kurssimateriaalit

Yllä mainittujen kirjasarjojen lisäksi markkinoilla on ainakin Studeon (entinen tabletkoulu) sähköiset kurssimateriaalit.  Studeon kurssimateriaalit ovat joiltain osin laajempia kuin edellä esitetyt mutta mielestämme Otavan ja Sanoma pron kirjat ovat selkeästi parempia.

Turun yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden omistama yritys myy opiskelijoiden laatimia kirjatiivistelmiä osoitteessa www.paasykoekirjat.fi. Kyseiset materiaalit eivät ole virallisia pääsykoekirjoja. Emme suosittele niiden hankkimista, koska aikaisempina vuosina niiden laatu on ollut heikko ja niissä on ollut virheitä ja puutteita. Näiden sijaan suosittelemme edellä mainittuja Sanoma Pron ja Otavan kurssikirjoja. 

Valintakoeohjeet

Hakija voi valita, millä koepaikkakunnalla osallistuu valintakokeeseen. Hakija ilmoittaa sitovasti koepaikkansa hakulomakkeella OpintopolussaKauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakoe tehdään sillä kielellä, joka on ko. yliopiston opetus- ja tutkimuskieli (Yliopistolaki 558/2009, 11 §).

Valintakokeeseen ei lähetetä erillistä kutsua. Jokainen hakemuksensa määräaikaan mennessä toimittanut saa osallistua valintakokeeseen, mikäli ei ole tullut hyväksytyksi todistusvalinnassa ensimmäiseen kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan hakukohteeseensa.

Koepaikalle tulee saapua hyvissä ajoin. Jos käytät julkisia kulkuvälineitä, tarkista aikataulut ja varaudu myös mahdollisiin myöhästymisiin. Eri syistä johtuen koe ei välttämättä ala tasan kello 12. Varaudu siihen, että koetilaisuus kestää jopa klo 16 asti. Tarkemmat ohjeet löydät kunkin yliopiston esittelyn yhteydestä.

Valintakoepisteet

Valintakokeen maksimipistemäärää ei ole ennakkoon määritelty. Valintakokeessa esitetään monivalinta- ja/tai oikein/väärin -kysymyksiä. Oikeasta vastauksesta annetaan pisteitä ja väärästä vähennetään pisteitä. Vastaamatta jättämistä ei ole rajoitettu eikä vastaamatta jättämisestä vähennetä pisteitä.

Mikäli kokeen jälkeen kävisi ilmi, että kysymykseen on valintakokeessa jaettu vastausohje huomioon ottaenkin useampi kuin yksi oikea vastausvaihtoehto, arvostellaan koe hyväksymällä ko. kysymykseen yhtäaikaisesti kaikki oikeat vastausvaihtoehdot. Mikäli kokeen jälkeen kävisi ilmi, että kysymykseen ei valintakokeessa jaettu vastausohje huomioon ottaenkaan ole oikeaa vastausvaihtoehtoa, arvostellaan koe jättämällä ko. kysymys huomioon ottamatta. Valintakoe arvostellaan samalla tavalla kaikkien hakukohteiden valintoja varten.

Ylioppilastutkintojen pisteytys

Suomalainen ylioppilastutkinto

Todistusvalinnan pisteytystaulukko, suomalainen yo-tutkinto
Todistusvalinnan pisteet lasketaan alla olevan taulukon mukaan. Todistuspisteiden maksimimäärä on 154 ja todistusvalinnassa on saatava vähintään 77 pistettä. Olet mukana todistusvalinnassa, jos olet suorittanut (ns. kynnysehto) matematiikan (joko pitkä tai lyhyt) kokeen hyväksytysti.

Hakija voi saada pisteitä viidestä aineesta:

  • Äidinkieli
  • Matematiikka (pitkä tai lyhyt)
  • Hakijalle parhaat pisteet tuottava kieli
  • Kaksi hakijalle parhaat pisteet tuottavaa ainetta

Jos hakijalta puuttuu jokin edellä mainituista aineista, ei hän saa siitä pisteitä. Hänet kuitenkin otetaan huomioon todistusvalinnassa. Yhdestä aineesta voi saada pisteet vain kerran. Esimerkiksi matematiikasta voi saada pisteitä vain pitkästä tai lyhyestä matematiikasta. Hakija voi saada pisteitä useammasta eri kielestä.

KAUPPATIETEETLEMCBA
äidinkieli*3327.52216.5115.5
Matematiikka (pitkä tai lyhyt)
matematiikka, pitkä36.1302418126
matematiikka, lyhyt28.323.618.914.19.44.7
Hakijalle parhaat pisteet tuottava kieli
kieli, pitkä28.323.618.914.19.44.7
kieli, keskipitkä25.120.916.812.68.44.2
kieli, lyhyt22.618.915.111.37.53.8
Kaksi hakijalle parhaat pisteet tuottavaa ainetta
biologia22.418.614.911.27.53.7
filosofia2016.713.3106.73.3
fysiikka26.52217.613.28.84.4
historia24.520.416.312.28.24.1
kemia22.418.614.911.27.53.7
kieli, pitkä28.323.618.914.19.44.7
kieli, keskipitkä25.120.916.812.68.44.2
kieli, lyhyt22.618.915.111.37.53.8
maantiede2016.713.3106.73.3
psykologia22.418.614.911.27.53.7
terveystieto17.314.411.58.75.82.9
uskonto/elämänkatsomustieto24.520.416.312.28.24.1
yhteiskuntaoppi2016.713.3106.73.3
muut reaaliaineet**22.418.614.911.27.53.7

*äidinkieli: suomi, ruotsi, saame tai suomi/ruotsi toisena kielenä

Jos hakija on suorittanut kaksi koetta äidinkielen oppimääränä, huomioidaan pisteytyksessä toinen (paremmat pisteet antava) kohdassa äidinkieli ja toinen kohdassa kieli, pitkä oppimäärä.

** EB-, IB-, RP-/DIA-tutkintoaineet, joille ei löydy vastinetta suomalaisessa ylioppilastutkinnossa pisteytetään kohdan muut reaaliaineet mukaan.

Vanhanmuotoisesta reaalista ei voi saada pisteitä.

Kansainväliset ylioppilastutkinnot (IB, EB, Rp/DIA)

Eurooppalainen ylioppilastutkinto (EB), International Baccalaureate-tutkinto (IB) sekä Suomessa suoritetut Reifeprüfung (RP) -tutkinto ja Deutsches Internationales Abitur (DIA) -tutkinto pisteytetään todistusvalinnassa suomalaisen ylioppilastutkinnon tapaan.

Voit lukea lisää kansainväliset ylioppilastutkintojen (IB, EB, Rp/DIA) pisteytyksestä seuraavalta sivulta:

https://www.kauppatieteet.fi/hakeminen/valintaperusteet/pisteytys/

Minkälaiset arvosanat riittävät sisäänpääsyyn todistuksen perusteella keväällä 2022?

Sivulla https://www.ekonomivalmennus.com/valmennuskurssit_kauppakorkeaan/todistusvalintalaskuri/ voit laskea vuoden 2021 arvosanojen pisteytystaulukon perusteella todistusvalintapisteesi. Jos pisteesi olisivat riittäneet sisäänpääsyyn keväällä 2021, sisäänpääsy on todistusvalinnalla hyvin mahdollista myös keväällä 2022. Pisterajat saattavat hieman nousta vuodesta 2021, koska ylioppilasarvosanojen korottajien lukumäärä on noussut viime vuosina. Myös hakijoiden tietoisuuden lisääntyminen todistuvalinnan merkityksestä saattaa vaikuttaa todistuvalinnan pisterajoihin.

Esimerkki 1:

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, vuoden 2021 pisteraja oli 121,7 pistettä ja lopullinen raja oli 117 pistettä.

Kokonaispistemäärään vaikuttaa suuresti se, mitkä kaksi ainetta luetaan kohtaan ”muut kaksi parhaat pisteet tuottavaa ainetta”. Esimerkiksi seuraavilla arvosanoilla:

  • Pitkä matematiikka E: 30,0 pistettä
  • Äidinkieli E: 27,5 pistettä
  • A-kieli E: 23,6 pistettä
  • Muu aine, yhteiskuntaoppi E: 16,7 pistettä
  • Muu aine, historia E: 20,4 pistettä

sai yhteensä 118,2 pistettä, mikä olisi riittänyt todistusvalinnassa mutta varasijamenettelyn jälkeen.

Esimerkiksi seuraavilla arvosanoilla:

  • Lyhyt matematiikka E 23,6 pistettä
  • Äidinkieli E 27,5 pistettä
  • A-kieli E: 23,6 pistettä
  • Muu aine, yhteiskuntaoppi L: 20,0 pistettä
  • Muu aine, historia E: 24,5 pistettä

sai yhteensä 115,1 pistettä. Tämä ei olisi riittänyt todistuvalinnassa keväällä 2021. 

Esimerkki 2:

 

Kokonaispistemäärään vaikuttaa suuresti se, mitkä kaksi ainetta luetaan kohtaan ”muut kaksi parhaat pisteet tuottavaa ainetta”. Esimerkiksi seuraavilla arvosanoilla:

  • Lyhyt matematiikka M: 18,9 pistettä
  • Äidinkieli M: 22,0 pistettä
  • A-kieli M: 18,9 pistettä
  • Muu aine, historia C: 12,2 pistettä
  • Muu aine, yhteiskuntaoppi M: 13,3 pistettä

sai yhteensä 85,3 pistettä, mikä ei olisi riittänyt sisäänpääsyyn mihinkään suomenkieliseen kauppakorkeakouluun todistusvalinnassa.

 

Edellä esitetyt laskelmat ovat vain esimerkkejä. Voi hyvin olla mahdollista, että sisäänpääsyyn vaaditaan enemmän tai vähemmän pisteitä kuin esimerkkilaskelmissamme.