Tältä sivulta löydät vuoden 2023 kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintaperusteet sekä pisterajat 2022.
Kauppatieteet pisterajat 2021 todistusvalinta
| Yliopisto | Todistusvalinnan tulokset 27.5.2021 | Lopulliset todistusvalinnan pisterajat varasijamenettelyn jälkeen 23.8.2021 |
|---|---|---|
| Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu | 121,7 | 117 |
| Turun yliopiston kauppakorkeakoulu (Turku) | 114 | 109 |
| Tampereen yliopisto | 114 | 109,6 |
| Vaasan yliopisto | 102,1 | 95,6 |
| Oulun kauppakorkeakoulu | 104,4 | 97,7 |
| Lappeenrannan teknillinen yliopisto | 105,8 | 96,1 |
| Jyväskylän kauppakorkeakoulu, Kauppatiede | 106,5 | 101,6 |
| Jyväskylän kauppakorkeakoulu, Taloustiede | 98,3 | 87,9 |
| Turun yliopiston kauppakorkeakoulu (Pori) | 100,4 | 95 |
| Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus | 99,6 | 94,2 |
| Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus | 101,7 | 95,7 |
| Hanken, Helsingfors | 106,3 | 99,2 |
| Hanken, Vasa | 94 | 83,1 |
| Åbo Akademi | 97,3 | 88,5 |
Kauppatieteet pisterajat 2021 valintakoe
| Yliopisto | Valintakoevalinta pisterajat 6.7.2021 ensikertalaiset | Valintakoevalinta pisterajat 6.7.2021 kaikki | Valintakoevalinta pisterajat lopulliset ensikertalaiset | Valintakoevalinta pisterajat lopulliset kaikki |
|---|---|---|---|---|
| Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu | 29,96 | 26,94 | 29,96 | 26,45 |
| Turun yliopiston kauppakorkeakoulu (Turku) | 26,96 | 24,94 | 26,96 | 24,92 |
| Tampereen yliopisto | 25,98 | 24,92 | 25,98 | 24,49 |
| Vaasan yliopisto | 23,94 | 21,92 | 23,92 | 21,45 |
| Oulun kauppakorkeakoulu | 23,96 | 21,43 | 23,96 | 20,96 |
| Lappeenrannan teknillinen yliopisto | 24,43 | 22,96 | 24,43 | 22,41 |
| Jyväskylän kauppakorkeakoulu, Kauppatiede | 24,45 | 22,96 | 24,43 | 22,94 |
| Jyväskylän kauppakorkeakoulu, Taloustiede | 22,43 | 20,94 | 21,9 | 20,43 |
| Turun yliopiston kauppakorkeakoulu (Pori) | 22,98 | 21,43 | 22,98 | 20,96 |
| Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus | 21,9 | 20,92 | 21,49 | 20,47 |
| Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus | 22,96 | 21,94 | 22,96 | 21,94 |
| Hanken, Helsingfors | 18,92 | 13,37 | 18,41 | 12,41 |
| Hanken, Vasa | 10,9 | 8,92 | 10,86 | 7,88 |
| Åbo Akademi | 13,33 | 10,9 | 12,47 | 9,37 |
Millainen valintakoe on?
Valintakokeen avulla pyritään mittaamaan talouselämään liittyvän tiedon omaksumiskykyä ja taitoa soveltaa sitä. Vuoden 2022 valintakoe perustui seuraaviin lukion opetussuunnitelman mukaisiin oppimääriin (Opetushallituksen määräys 60/011/2015) sekä kokeessa mahdollisesti jaettavaan aineistoon.
- Taloustieto (YH2, yhteiskuntaopin kurssi)
- Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa (HI1, historian kurssi)
- Tilastot ja todennäköisyys (MAB5, lyhyt matematiikka) tai Todennäköisyys ja tilastot (MAA10). Valintakokeeseen riittää jompikumpi matematiikan oppimäärä.
- Valintakokeessa esitetään monivalinta- ja/tai oikein/väärin-kysymyksiä.
- Oikeasta vastauksesta annetaan pisteitä ja väärästä vastauksesta niitä vähennetään pisteitä.
- Monivalintakoe saattaa kuulostaa helpolta mutta älä anna sen hämätä – koe on todellisuudessa erittäin vaikea. Opiskelupaikan saamiseksi valintakokeessa tulee menestyä erittäin hyvin ja virheitä ei juurikaan saa tehdä.
- Tutustu aiempien vuosien valintakokeisiin!
Mitä valintakokeessa menestyminen edellyttää?
Keväällä 2021 valintakokeeseen osallistuneista vain noin 4 % sai opiskelupaikan valintakoekiintiössä. Valintakokeeseen syytä valmistautua huolella ja valmistautumiseen tulee varata riittävästi aikaa. Käytännön kokemukseen pohjautuen voi sanoa, että opiskelupaikan saaminen edellyttää vähintään noin kahden kuukauden täysipäiväistä valmistautumista ja tuona aikana valintakoealue on luettava huolellisesti läpi neljästä kuuteen kertaan. Viime vuosina soveltavien tehtävien määrä on lisääntynyt, joten pelkällä ulkoa opettelulla ei valintakokeessa enää menesty. Valintakokeessa menestyminen edellyttää lukion opetussuunnitelman kurssien lisäksi myös liiketoimintaosaamisen perusteiden tuntemusta sekä kykyä tulkita taloudellisia tilastoja ja kuvioita.
Suurin osa hakijoista osallistuu edelleen valintakokeeseen
Viime vuosina kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa on ollut noin 1 500 aloituspaikkaa ja ensisijaisia hakijoita on ollut noin 8 000. Aloituspaikoista 60 % täytetään todistuksella ja 40 % valintakokeella. Keskimäärin alle 12 % hakijoista sai opiskelupaikan todistuksella. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ensisijaisista hakijoista vain noin 5 % saa opiskelupaikan todistuksen perusteella. Uusi valintamenettely suosii sellaisia hakijoita, joilla on erinomainen todistus. Todistusvalinnan jälkeen jäljelle vain noin 700 opiskelupaikkaa. Keväällä 2021 valintakokeeseen osallistuneista vain noin 4 % sai opiskelupaikan valintakoekiintiössä.
Hakukohteesta riippuen noin 90 % hakijoista osallistuu edelleen valintakokeeseen. Kilpailu opiskelupaikoista valintakoekiintiössä on kovempaa kuin aikaisemmin. Hakijan on menestyttävä valintakokeessa erittäin hyvin. Aikaisempien vuosien tulosten perusteella Ekonomivalmennuksen valmennuskurssille osallistuminen parantaa merkittävästi mahdollisuuksiasi saada unelmien opiskelupaikka kauppakorkeakoulusta.
Vuoden 2022 valintamenettely
Keväällä 2022 valitaan edelleen 60 % opiskelijoista todistuksen perusteella ja 40 % opiskelijoista pääsykokeen perusteella. Todistuksen pisteytykseen ei ole tullut muutoksia verrattuna 2021 vuoteen.
Kaikki hakemiseen liittyvät ohjeet löytyvät kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan sivuilta osoitteesta: http://www.kauppatieteet.fi
Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa ovat mukana Aalto-yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Oulun yliopiston ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulut, Itä-Suomen, Tampereen ja Vaasan yliopistot sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Svenska Handelshögskolan ja Åbo Akademi.
Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan piirissä olevien hakukohteiden valinta perustuu yhteisiin valintaperusteisiin. Pisteet ylioppilastutkintojen arvosanoista annetaan samalla tavalla kaikkien hakukohteiden valintoja varten. Myös valintakoe arvostellaan samalla tavalla kaikissa hakukohteissa. Saat oikeuden suorittaa sekä kauppatieteiden kandidaatin (KTK) että maisterin (KTM) tutkinnon.
Hakeminen valtakunnallisessa yhteishaussa
Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan piirissä oleviin hakukohteisiin haetaan yliopistojen valtakunnallisessa yhteishaussa osoitteessa www.opintopolku.fi. Voit hakea enintään kuuteen ammattikorkeakoulun ja yliopiston hakukohteeseen.
Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnalla tarkoitetaan sitä, että yhteisvalinnan piirissä olevien hakukohteiden mukaisissa valinnoissa käytetään samoja valintaperusteita ja samaa valintakoetta. Nämä hakukohteet on merkitty Opintopolussa tekstillä ”Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta”.
Hakuaika alkaa 16.3.2022 ja päättyy 30.3.2022 klo 15.00.
Yleistä valintamenettelystä
Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa valinta perustuu kaikille yhteisvalinnan piirissä oleville hakukohteille yhteisiin valintaperusteisiin.
Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa opiskelijoita valitaan ensin todistusvalinnassa ylioppilastutkintotodistuksen arvosanojen perusteella. Jos hakija tulee hyväksytyksi todistusvalinnassa ensimmäiseen hakukohteeseensa, ei hän saa osallistua valintakokeeseen. Hakijat, jotka eivät tule valituksi todistusvalinnassa haluamaansa hakukohteeseen, osallistuvat valintakokeeseen, jonka perusteella valitaan koepistein. Joidenkin hakukohteiden valinnassa osa hakijoista haastatellaan.
Hakijan ei tarvitse itse ilmoittaa, hakeeko hän todistusvalinnassa tai vain koepistevalinnassa. Hakija otetaan aina huomioon kaikissa näissä valinnoissa, mikäli se on hakijan tausta huomioon ottaen mahdollista. Ensin tutkitaan, tuleeko hakija hyväksytyksi todistusvalinnassa. Jos ei tule hyväksytyksi, tutkitaan, sijoittuuko hän koepistevalinnan pisteiden perusteella hyväksyttävissä olevien joukkoon.
Kunkin hakukohteen aloituspaikoista täytetään 60 % ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella ja 40 % koepisteiden perusteella.
Valintakoe, tiistaina 7.6.2022 klo 12.00–15.00
Hakijat, jotka eivät tule valituksi todistusvalinnassa ylimmäksi asettamaansa kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan hakukohteeseen, voivat osallistua valintakokeeseen, jonka perusteella valitaan valintakoepistein. Hakija ilmoittaa sitovasti koepaikkansa hakulomakkeella Opintopolussa.
Hakija voi valita yliopiston/korkeakoulun sekä paikkakunnan, jossa kokeensa suorittaa. Valintakoe tehdään kokeen suorituspaikan opetus- ja tutkintokielellä (Yliopistolaki 558/2009, 11 §).
HUOM! Älä valitse Hanken svenska handelshögskolan tai Åbo akademi kokeen suorituspaikaksi, jos haluat tehdä kokeen suomen kielellä.
Valintakokeen avulla pyritään mittaamaan talouselämään liittyvän tiedon omaksumiskykyä ja taitoa soveltaa sitä. Valintakoe perustuu seuraaviin lukion opetussuunnitelman mukaisiin oppimääriin (Opetushallituksen määräys 60/011/2015) sekä kokeessa mahdollisesti jaettavaan aineistoon:
- Taloustieto (YH2, yhteiskuntaopin kurssi)
- Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa (HI1, historian kurssi)
- Tilastot ja todennäköisyys (MAB5, lyhyt matematiikka) tai Todennäköisyys ja tilastot (MAA10). Valintakokeeseen riittää jompikumpi matematiikan oppimäärä.
Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakoe tehdään sillä kielellä, joka on ko. yliopiston opetus- ja tutkimuskieli. Valintakoekysymykset ja kokeessa mahdollisesti jaettava aineisto ovat ruotsin kielellä Hanken Svenska Handelshögskolanin ja Åbo Akademin järjestämissä kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakokeissa.
Aalto-yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Oulun yliopiston, Tampereen yliopiston, Turun yliopiston ja Vaasan yliopiston järjestämissä kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakokeissa valintakoekysymykset ja kokeessa mahdollisesti jaettava aineisto ovat suomen kielellä.
Valintakoekirjat 2022
Kurssilaisemme ovat usein kysyneet: mikä on oikea kurssikirja valintakokeessa ja mikä kirja kannattaa hankkia?
Valintakoe perustuu lukion opetussuunnitelman (OPS) mukaisiin oppimääriin (Opetushallituksen määräys 60/011/2015). Valintakoe ei siis perustu yksittäiseen kirjaan, vaan opetussuunnitelman mukaiseen sisältöön. Ei siis ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa pääsykoekirjaa. Yksikään markkinoilla tällä hetkellä oleva kurssikirja ei täysin vastaa opetussuunnitelman mukaista sisältöä.
Ekonomivalmennuksen valmennuskurssiin kuuluu oma oppikirja jokaisesta aineesta ja niiden tekemisessä on huomioitu nykyisten lukion kurssikirjojen sisältö sekä opetussuunnitelman tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Ekonomivalmennuksen kirjoissa sisältö on laajempi kuin nykyisissä lukion kurssikirjoissa ja vastaa näin paremmin osaamisvaatimuksena olevaa opetussuunnitelman sisältöä. Ekonomivalmennuksen kirjaa käytetään valmennuskurssin oppitunneilla mutta sen lisäksi kannattaa hankkia vähintään yksi taloustiedon ja historian (tai ehkä jopa useampi) vuoden 2016 (Opetushallituksen määräys 60/011/2015) opetussuunnitelman mukainen lukion kurssikirja.
Tilastot ja todennäköisyys (MAB5, lyhyt matematiikka) tai Todennäköisyys ja tilastot (MAA10)
Valmennuskurssiin kuuluu oma matematiikan kirja, jossa olemme pyrkineet esittämään kaikki vaadittavat keskeiset sisällöt. Muita matematiikan oppikirjoja et tarvitse.
Muiden matematiikan kirjojen osalta kannattaa huomioida, että kirjoissa käsitellään runsaasti sähköisiä ohjelmia ja monien tehtävien ratkaisu vaatii niiden käyttämistä. Kauppatieteen valintakokeessa sinulla on käytössäsi vain ns. nelilaskin ja tehtävät on laadittu niin, että niiden ratkaisemiseen se riittää. Sinun ei kannata käyttää aikaa sellaisten tehtävien opetteluun, jotka vaativat sähköisiä ohjelmia.
Lukion kirjoja laskiessa tulee siis muistaa se, että montaa sieltä löytyvää tehtävää ei voida luonteensa vuoksi kysyä pääsykokeissa. Moni tehtävä ei tyypiltään sovellu nelilaskimella laskettavaksi tai ei ole mielekäs ilman tilasto-ohjelmaa.
Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa (HI1, historian kurssi)
Lukion uuden OPS:n mukaisia kirjoja on ainakin kolme eri kirjasarjaa.
- Historia ajassa 1, Sanoma Pro
- Forum 1, Otava
- Kaikkien aikojen historia 1, Edita
Historia ajassa 1 -kirjassa on parhaiten huomioitu uusi opetussuunnitelma, ja kirjan rakenne vastaa tarkimmin opetussuunnitelman keskeisimpiä sisältöjä. Otavan Forum- kirjasarja on lukioissa yleisimmin käytössä ja siksi varsin suositeltava vaihtoehto. Suosittelemme hankkimaan näistä ainakin Historia ajassa 1 -kirjan ja ehkä myös Forum 1 -kirjan. Useimmat aikaisempien vuosien valintakoekysymyksistä löytyivät selkeimmin Sanoma Pron kirjasta. Mielestämme heikoin näistä kirjoista on Editan Kaikkien aikojen historia. Toisaalta valintakokeessa on ollut kysymyksiä, joiden vastaukset löytyivät parhaiten (tai ainoastaan) Editan kirjasta. Suosittelemme tutustumaan kaikkiin kolmeen edellä mainittuun HI1 kurssin kirjaan.
Taloustieto (YH2)
Lukion uuden OPS:n mukaisia kirjoja on ainakin kolme eri kirjasarjaa.
- Forum 2 taloustieto, Otava
- Jokaisen talous, Sanoma Pro
- Kanta 2 taloustieto, Edita
Sanoma Pron Jokaisen talous ja Otavan Forum 2 -oppikirjat ovat näistä sisällöltään laajimmat. Sinun kannattaa hankkia ne molemmat. Sanoma Pron Jokaisen talous ‑oppikirja vastaa parhaiten lukion opetussuunnitelman YH2 kurssia. Otavan Forum 2 Taloustieto on monien mielestä markkinoilla olevista oppikirjoista sisällöltään paras taloustiedon näkökulmasta. Editan Kanta 2 -oppikirjassa asiat on esitetty selkeästi ja se on helppolukuinen, mutta hieman suppea opetussuunnitelman sisältöön nähden. Suosittelemme tutustumaan kaikkiin kolmeen edellä mainittuun YH2 kurssin kirjaan.
Muut markkinoilla olevat kurssimateriaalit
Yllä mainittujen kirjasarjojen lisäksi markkinoilla on ainakin Studeon (entinen tabletkoulu) sähköiset kurssimateriaalit. Studeon kurssimateriaalit ovat joiltain osin laajempia kuin edellä esitetyt, mutta mielestämme Otavan ja Sanoma pron kirjat ovat selkeästi parempia.
Turun yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden omistama yritys myy opiskelijoiden laatimia kirjatiivistelmiä osoitteessa www.paasykoekirjat.fi. Kyseiset materiaalit eivät ole virallisia pääsykoekirjoja. Emme suosittele niiden hankkimista, koska aikaisempina vuosina niiden laatu on ollut heikko ja niissä on ollut virheitä ja puutteita. Näiden sijaan suosittelemme edellä mainittuja Sanoma Pron ja Otavan kurssikirjoja.
Valintakoeohjeet
Hakija voi valita, millä koepaikkakunnalla osallistuu valintakokeeseen. Hakija ilmoittaa sitovasti koepaikkansa hakulomakkeella Opintopolussa. Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakoe tehdään sillä kielellä, joka on ko. yliopiston opetus- ja tutkimuskieli (Yliopistolaki 558/2009, 11 §).
Valintakokeeseen ei lähetetä erillistä kutsua. Jokainen hakemuksensa määräaikaan mennessä toimittanut saa osallistua valintakokeeseen, mikäli ei ole tullut hyväksytyksi todistusvalinnassa ensimmäiseen kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan hakukohteeseensa.
Koepaikalle tulee saapua hyvissä ajoin. Jos käytät julkisia kulkuvälineitä, tarkista aikataulut ja varaudu myös mahdollisiin myöhästymisiin. Eri syistä johtuen koe ei välttämättä ala tasan kello 12. Varaudu siihen, että koetilaisuus kestää jopa klo 16 asti. Tarkemmat ohjeet löydät kunkin yliopiston esittelyn yhteydestä.
Valintakoepisteet
Valintakokeen maksimipistemäärää ei ole ennakkoon määritelty. Valintakokeessa esitetään monivalinta- ja/tai oikein/väärin -kysymyksiä. Oikeasta vastauksesta annetaan pisteitä ja väärästä vähennetään pisteitä. Vastaamatta jättämistä ei ole rajoitettu eikä vastaamatta jättämisestä vähennetä pisteitä.
Mikäli kokeen jälkeen kävisi ilmi, että kysymykseen on valintakokeessa jaettu vastausohje huomioon ottaenkin useampi kuin yksi oikea vastausvaihtoehto, arvostellaan koe hyväksymällä ko. kysymykseen yhtäaikaisesti kaikki oikeat vastausvaihtoehdot. Mikäli kokeen jälkeen kävisi ilmi, että kysymykseen ei valintakokeessa jaettu vastausohje huomioon ottaenkaan ole oikeaa vastausvaihtoehtoa, arvostellaan koe jättämällä ko. kysymys huomioon ottamatta. Valintakoe arvostellaan samalla tavalla kaikkien hakukohteiden valintoja varten.
Ylioppilastutkintojen pisteytys
Suomalainen ylioppilastutkinto
Todistusvalinnan pisteytystaulukko, suomalainen yo-tutkinto
Todistusvalinnan pisteet lasketaan alla olevan taulukon mukaan. Todistuspisteiden maksimimäärä on 154 ja todistusvalinnassa on saatava vähintään 77 pistettä. Olet mukana todistusvalinnassa, jos olet suorittanut (ns. kynnysehto) matematiikan (joko pitkä tai lyhyt) kokeen hyväksytysti.
Hakija voi saada pisteitä viidestä aineesta:
- Äidinkieli
- Matematiikka (pitkä tai lyhyt)
- Hakijalle parhaat pisteet tuottava kieli
- Kaksi hakijalle parhaat pisteet tuottavaa ainetta
Jos hakijalta puuttuu jokin edellä mainituista aineista, ei hän saa siitä pisteitä. Hänet kuitenkin otetaan huomioon todistusvalinnassa. Yhdestä aineesta voi saada pisteet vain kerran. Esimerkiksi matematiikasta voi saada pisteitä vain pitkästä tai lyhyestä matematiikasta. Hakija voi saada pisteitä useammasta eri kielestä.
| KAUPPATIETEET | L | E | M | C | B | A |
|---|---|---|---|---|---|---|
| äidinkieli* | 33 | 27.5 | 22 | 16.5 | 11 | 5.5 |
| Matematiikka (pitkä tai lyhyt) | ||||||
| matematiikka, pitkä | 36.1 | 30 | 24 | 18 | 12 | 6 |
| matematiikka, lyhyt | 28.3 | 23.6 | 18.9 | 14.1 | 9.4 | 4.7 |
| Hakijalle parhaat pisteet tuottava kieli | ||||||
| kieli, pitkä | 28.3 | 23.6 | 18.9 | 14.1 | 9.4 | 4.7 |
| kieli, keskipitkä | 25.1 | 20.9 | 16.8 | 12.6 | 8.4 | 4.2 |
| kieli, lyhyt | 22.6 | 18.9 | 15.1 | 11.3 | 7.5 | 3.8 |
| Kaksi hakijalle parhaat pisteet tuottavaa ainetta | ||||||
| biologia | 22.4 | 18.6 | 14.9 | 11.2 | 7.5 | 3.7 |
| filosofia | 20 | 16.7 | 13.3 | 10 | 6.7 | 3.3 |
| fysiikka | 26.5 | 22 | 17.6 | 13.2 | 8.8 | 4.4 |
| historia | 24.5 | 20.4 | 16.3 | 12.2 | 8.2 | 4.1 |
| kemia | 22.4 | 18.6 | 14.9 | 11.2 | 7.5 | 3.7 |
| kieli, pitkä | 28.3 | 23.6 | 18.9 | 14.1 | 9.4 | 4.7 |
| kieli, keskipitkä | 25.1 | 20.9 | 16.8 | 12.6 | 8.4 | 4.2 |
| kieli, lyhyt | 22.6 | 18.9 | 15.1 | 11.3 | 7.5 | 3.8 |
| maantiede | 20 | 16.7 | 13.3 | 10 | 6.7 | 3.3 |
| psykologia | 22.4 | 18.6 | 14.9 | 11.2 | 7.5 | 3.7 |
| terveystieto | 17.3 | 14.4 | 11.5 | 8.7 | 5.8 | 2.9 |
| uskonto/elämänkatsomustieto | 24.5 | 20.4 | 16.3 | 12.2 | 8.2 | 4.1 |
| yhteiskuntaoppi | 20 | 16.7 | 13.3 | 10 | 6.7 | 3.3 |
| muut reaaliaineet** | 22.4 | 18.6 | 14.9 | 11.2 | 7.5 | 3.7 |
*äidinkieli: suomi, ruotsi, saame tai suomi/ruotsi toisena kielenä
Jos hakija on suorittanut kaksi koetta äidinkielen oppimääränä, huomioidaan pisteytyksessä toinen (paremmat pisteet antava) kohdassa äidinkieli ja toinen kohdassa kieli, pitkä oppimäärä.
** EB-, IB-, RP-/DIA-tutkintoaineet, joille ei löydy vastinetta suomalaisessa ylioppilastutkinnossa pisteytetään kohdan muut reaaliaineet mukaan.
Vanhanmuotoisesta reaalista ei voi saada pisteitä.
Kansainväliset ylioppilastutkinnot (IB, EB, Rp/DIA)
Eurooppalainen ylioppilastutkinto (EB), International Baccalaureate-tutkinto (IB) sekä Suomessa suoritetut Reifeprüfung (RP) -tutkinto ja Deutsches Internationales Abitur (DIA) -tutkinto pisteytetään todistusvalinnassa suomalaisen ylioppilastutkinnon tapaan.
Voit lukea lisää kansainväliset ylioppilastutkintojen (IB, EB, Rp/DIA) pisteytyksestä seuraavalta sivulta:
https://www.kauppatieteet.fi/hakeminen/valintaperusteet/pisteytys/
Minkälaiset arvosanat riittävät sisäänpääsyyn todistuksen perusteella keväällä 2022?
Sivulla https://www.ekonomivalmennus.com/valmennuskurssit_kauppakorkeaan/todistusvalintalaskuri/ voit laskea vuoden 2021 arvosanojen pisteytystaulukon perusteella todistusvalintapisteesi. Jos pisteesi olisivat riittäneet sisäänpääsyyn keväällä 2021, sisäänpääsy on todistusvalinnalla hyvin mahdollista myös keväällä 2022. Pisterajat saattavat hieman nousta vuodesta 2021, koska ylioppilasarvosanojen korottajien lukumäärä on noussut viime vuosina. Myös hakijoiden tietoisuuden lisääntyminen todistuvalinnan merkityksestä saattaa vaikuttaa todistuvalinnan pisterajoihin.
Esimerkki 1:
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, vuoden 2021 pisteraja oli 121,7 pistettä ja lopullinen raja oli 117 pistettä.
Kokonaispistemäärään vaikuttaa suuresti se, mitkä kaksi ainetta luetaan kohtaan ”muut kaksi parhaat pisteet tuottavaa ainetta”. Esimerkiksi seuraavilla arvosanoilla:
- Pitkä matematiikka E: 30,0 pistettä
- Äidinkieli E: 27,5 pistettä
- A-kieli E: 23,6 pistettä
- Muu aine, yhteiskuntaoppi E: 16,7 pistettä
- Muu aine, historia E: 20,4 pistettä
sai yhteensä 118,2 pistettä, mikä olisi riittänyt todistusvalinnassa mutta varasijamenettelyn jälkeen.
Esimerkiksi seuraavilla arvosanoilla:
- Lyhyt matematiikka E 23,6 pistettä
- Äidinkieli E 27,5 pistettä
- A-kieli E: 23,6 pistettä
- Muu aine, yhteiskuntaoppi L: 20,0 pistettä
- Muu aine, historia E: 24,5 pistettä
sai yhteensä 115,1 pistettä. Tämä ei olisi riittänyt todistuvalinnassa keväällä 2021.
Esimerkki 2:
Kokonaispistemäärään vaikuttaa suuresti se, mitkä kaksi ainetta luetaan kohtaan ”muut kaksi parhaat pisteet tuottavaa ainetta”. Esimerkiksi seuraavilla arvosanoilla:
- Lyhyt matematiikka M: 18,9 pistettä
- Äidinkieli M: 22,0 pistettä
- A-kieli M: 18,9 pistettä
- Muu aine, historia C: 12,2 pistettä
- Muu aine, yhteiskuntaoppi M: 13,3 pistettä
sai yhteensä 85,3 pistettä, mikä ei olisi riittänyt sisäänpääsyyn mihinkään suomenkieliseen kauppakorkeakouluun todistusvalinnassa.
Edellä esitetyt laskelmat ovat vain esimerkkejä. Voi hyvin olla mahdollista, että sisäänpääsyyn vaaditaan enemmän tai vähemmän pisteitä kuin esimerkkilaskelmissamme.
